Pajtim Statovci: Bolla

Pajtim Statovci: Bolla, 2019

Bolla on Pajtim Statovcin (s. 1990) kolmas menestysteos. Hänen aiemmat Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän ovat saaneet paljon huomiota ja palkintoja. Käännösoikeuksia on myyty yli 15 kielialueelle. Itse olen lukenut tuon ensimmäisen eli Kissani Jugoslavian.

Tavallaan pidin tästä teoksesta enemmän, koska tarina on realistisempi. Kissani Jugoslavia on täynnä symboleja ja tarkoitusta saa hakea niiden takaa. Tosin myös Bollassa mainitaan käärme muutamassakin kohdassa ja kannessa on käärmeen kuva. Varmaan tätäkin realistista tarinaa voi halutessaan lukea symbolisena.

Harvoin on niin, että kirjan päähenkilö ei ole lukijalle sympaattinen. Nyt koin päähenkilö Arsimin kovin itsekäänä ja raukkamaisena, vaikkakin hänen olosuhteensa ja niiden vaihtelu olivatkin vaikeita ja traumaattisia.

Teemoina tässä ovat Kosovo sodan kynnyksellä, albaanien asema, miesten välinen rakkaus ja sen salassapitäminen, onneton avioliitto, pakolaisuus ja kodittomuus.

Kaunista suomen kieltä ei voi muuta kuin ihailla, kun vielä ottaa huomioon, että se ei ole ollut kirjailijan äidinkieli.

Helmet 2020 -lukuhaate täydentyy:

10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa

Enni Mustonen: Pukija

Enni Mustonen: Pukija, 2020

Pukija on kahdeksas osa Enni Mustosen "Syrjästakatsojan tarinoita" -sarjaa ja olen lukenut ne kaikki.

Kiehtovinta näissä kaikissa on ajankuvaus. Henkilöiden tarinan lomaan on sijoitettu eri aikojen tunnettuja tapahtumia ja henkilöitä: Sakari Topelius, Jean Sibelius, Albert Edelfelt, Ville Vallgren, Eino Leino, Akseli Gallen-Kallela, Armi Ratia, Tabe Slioor, Armi Kuusela. Sota-ajat ovat luonnollisesti mukana ja näkökulma on enimmäkseen naisen. Arvostan Enni Mustosen tutkimustyötä; on ollut mielenkiintoista lukea esimerkiksi miten kotitaloutta on hoidetettu eri aikoina; miten kerrostaloissa elettiin aikana, jolloin vedet kannettiin ulos ja sisään.

Sarja jatkuu vielä, saa nähdä kuinka kauan, mutta pakkohan ne on lukea, kun on kerran aloittanut. Itseäni, myös Helsingin Kruununhaassa asuneena, viehättivät etenkin Lapsenpiika ja Emännöitsijä -kirjat, joiden tapahtumat sijoittuvat lähelle omia entisiä kotikulmiani.

Emännöitsijä innosti lukemaan lisää Albert Edelfeltistä ja hänen naisistaan. Luin Anna Kortelaisen kirjan Virginie ja seuraavaksi ohjelmassa on Nainen parvekkeella (Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen). Kirjavinkin nappasin osoitteesta: https://kirsinbookclub.com/kirjat/nainen-parvekkeella/.

Tarina alkaa Paimentyttö -kirjassa, jossa Ida Eriksson on lapsi ja nuori tyttö Sakari Topeliuksen taloudessa. Kirja kattaa vuodet 1892 - 1898. 

Lapsenpiika tarina kattaa vuodet 1898 - 1900, jolloin Ida on Sibeliuksen perheen lapsenpiikana.

Emännöitsijässä Ida siirtyy Sibeliukselta Albert Edelfeltin taloudenhoitajaksi ja tulee raskaaksi. Tarina kattaa vuodet 1900 - 1905.

Ruokarouvassa Ida palaa Ruotsissa vietettyjen vuosien jälkeen Suomeen pienen tyttärensä Kirstin kanssa. Hän perustaa Albergaan (Leppävaara) täysihoitolan. Eletään vuosia 1914 - 1918. Ida avioituu ja saa kaksospojat.

Ruokarouvan tytär -kirjassa päähenkilöksi tulee Idan aikuinen tytär Kirsti. Eletään Tulenkantajien aikaa. Kirsti opiskelee ja matkustaa Pariisiin ja haluaa perustaa muotiliikkeen. Vuodet ovat 1924 - 1927.

Taiteilijan vaimon tapahtumat siirtyvät Pariisiista Suomeen mm. kieltolain aikaan 1919 - 1932. Kirsti avioituu Karjalan evakko Iivo Borissaisen kanssa, josta Ville Vallgren kouluttaa kuvanveistäjän.

Sotaleski kertoo toisen maailmansodan ajoista. Ida-mummo elää edelleen huvilassaan Leppävaarassa. Kirsti jatkaa muotiliikeensä pitämistä Helsingin Bulevardilla. Kirstillä on Viena-tytär ja Iivo on vapaaehtoisena linnoitustöissä Karjalassa.

Pukija kattaa vuodet 1949 - 1953 ja nyt on päähenkilönä Idan tyttärentytär Viena. Ida on jo 70-vuotias mumma ja avioitunut viimeisen täysihoitolan asukinsa maisteri Tikkasen kanssa. Kirsti ompelee ja opettaa käsitöitä. Viena löytää tiensä Suomi Filmin näytteliöiden pukijaksi. Tämäkin tapahtuu Helsingin Kruununhaassa, Liisankadulla ja Viena asuu hetken samassa asunnossa, jossa Ida aikoinaan. Siitä tie jatkuu rapakon taakse amerikkalaisen filmiteollisuuden palvelukseen.

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy:
11. Vaihtoehtohistoria
15. Fiktiivinen kertomus, jossa on mukana todellinen henkilö

39. Kirjassa lennetään

41. Kirjassa laitetaan ruokaa ja leivotaan

42. Kirjassa on isovanhempia
49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

Nele Neuhaus: Snövit ska dö

Nele Neuhaus: Snövit ska dö, 2016
Originalets titel: Schneewittchen muss sterben, 2010
Översättning: Christine Bredenkamp

Tyska deckare är som svenska deckare - man kan lita på dem.

(Cornelia) "Nele" Neuhaus (f. 1967) är en storsäljare i Tyskland och hennes böcker kommer ut i 25 länder. Förutom deckare skriver hon romaner och hästböcker för ungdomar. Deckarna har även filmats.

Kriminalpoliserna Pia Kirchhoff och Oliver von Bodenstein är i huvudrollerna i dessa deckare. Förutom själva händelsen behandlas också Pias och Olivers privata liv. I denna Snövit ska dö behandlas Olivers äktenskapliga problem.

Bokfrossa skriver: "Det här är den första boken av Nele Neuhaus som getts ut på svenska men jag hoppas att det inte blir den sista. Snövit ska dö är en oväntad pärla som jag varmt rekommenderar till alla som söker något spännande och medryckande att läsa."

En välskriven bok med en intressant intrig.

Helmet 2020-läsutmaning får följande tillägg:

7. I boken bryter någon mot lagen
24. En bok av en författare som skrivit fler än 20 böcker
30. I boken blir en människa räddad

- - - - - - - - - - -

Nele Neuhaus: Snövit ska dö, 2016
Alkuteos: Schneewittchen muss sterben, 2010
Käännös: Christine Bredenkamp

Ilmestynyt suomeksi: Lumikin on kuoltava, 2016
Käännös: Veera Kaski

(Cornelia) "Nele" Neuhaus (s. 1967) on menestynyt saksalainen kirjailija, jonka kirjoja on julkaistu 25 maassa. Nele Neuhaus kirjoittaa dekkarien lisäksi romaaneja ja hevoskirjoja nuorille. Dekkareita on myös filmattu.

Dekkareissa seikkailevat rikospoliisit Pia Kirchhoff ja Oliver von Bodenstein. Varsinaisen rikostarinan lisäksi puidaan poliisien yksityiselämää. Tässä nimenomaisessa Snövit ska dö käsitellään Oliverin avioliiton ongelmia.

Varsin kelpo dekkari ja mukaansatempaava tarina.

Helmet 2020-lukuhaaste täydentyy:
7. Kirjassa rikotaan lakia
24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa
30. Kirjassa pelastetaan ihminen