torstai 5. elokuuta 2021

Joel Haahtela: Hengittämisen taito

 Joel Haahtela: Hengittämisen taito. Otava. 2020. 176 sivua


Kaunis ja rauhallinen pienoisromaani nuoresta suomalaismiehestä, joka saapuu Kreikan Thessalonikiin etsimään isäänsä. Isä löytyy kaukaiselta saarelta, jossa hän elää rukoillen luostaria muistuttavissa olosuhteissa. 

Pidin kirjasta erittäin paljon, eikä sen rauhallisuus ollut ollenkaan pitkäveteistä, vaan vei mukanaan. Suosittelen.

Ainoa Helmet-kohta, johon kirja sopii on:

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija

maanantai 2. elokuuta 2021

Pete Suhonen: Naiset kuin muuttolinnut

 Pete Suhonen: Naiset kuin muuttolinnut. WSOY. 2021. 311 sivua.




Pete Suhosen Naiset kuin muuttolinnut avaa kirjailijan uuden sarjan "Postinumeromurhat". Tämä sarjan ensimmäinen teos sijoittuu Helsingin Lauttasaareen. Lauttasaari kiinnosti ja ostin kirjan lahjaksi, mutta luin sen itse ensin.

Kyseessä on aika perinteinen dekkari paitsi että päähenkilö ei ole poliisi, vaan toimittaja ja kirjailija. Aluksi ärsyttivät monet kielikuvat, kuten: "Lamppu seisoi sängyn vieressä kuin tarjoilija tyhjässä ravintolasalissa." Niitä tuntui olevan liikaa. Tarina parani loppua kohden ja loppuratkaisu oli oikein näppärä.

Luin kirjaa osin pihalla kauniissa säässä ja siksi se pääsee Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan:

23. Kirja, jota luet ulkona
31. Jännityskirja tai dekkari 

Laila Hirvisaari: Me, Keisarinna

 Laila Hirvisaari: Me, Keisarinna. 2014. Otava. 1074 sivua.


Me, Keisarinna on jatkoa Venäjän keisarinna Katariinan 1700-luvun elämästä kertovalle romaanille Minä, Katariina. Nämä kaksi pientä kirjaa ovat Otavan Miki-sarjaa (minikirja), kooltaan 8x12 cm, paksuus 2 cm. Kirjat ovat ohutta "raamattupaperia", joten koko teos mahtuu näin pieneen tilaan. 

Pientä ja kevyttä kirjaa on helppo pitää kädessä vaikka sängyllä maaten. Mahtuu helposti myös laukkuun. Ymmärtääkseni tämä minikoko ei ole saavuttanut kovin suurta suosiota, enkä tiedä mistä se johtuu.

Me, Keisarinna jatkuu siitä, mihin ensimmäinen osa päättyy, mutta on kirjoitettu ikään kuin muistelman muotoon, jossa jo iäkäs keisarinna sanelee muistelmiaan hallintakaudeltaan. Aikaan on sisältynyt monia sotia, lukuisia valtioiden päämiehiä ja Katariinan matkoja. Tarina on tietenkin fiktiota, mutta henkilöt ja historialliset tapahtumat ovat todellisia. 

Pidin enemmän ensimmäisestä osasta. Tässä jatko-osassa on pyörryttävän paljon henkilöitä ja oli välillä työlästä seurata suurta määrää nimiä. Vasta jo luettuani kirjan huomasin henkilöluettelon, joka oli kirjan lopussa. Siitä olisi ollut apua.

Laila Hirvisaari on tehnyt valtavan urakan selvittäessään keisarinna Katariina vaiheita.

Merkitsen tämän teoksen Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan:

3. Historiallinen romaani


tiistai 6. heinäkuuta 2021

Elizabeth Strout: Olive Kitteridge

 Elizabeth Strout: Olive Kitteridge. Äänikirja


Olive Kitteridge -kirjaa on kovasti kehuttu ja on saanut Pulitzer-palkinnonkin. Strout on kirjoittanut Oliven tarinaan jatko-osankin. 

Odotin tätä kirjastosta ja lopulta sain tämän englanninkielisen version, joka näkyy kuvassa. Samaan aikaan minulla oli ladattuna teos äänikirjana suomeksi. Kirja on ikään kuin novellikokoelma, mutta ei aivan. Ensimmäisessä tarinassa tutustutaan Oliveen ja hänen mieheensä. Myöhemmin tulee tarina Oliven pojan häistä ja miniästä, joka ei tietenkään ole Oliven mieleen. Muiden tarinoiden päähenkilöitä ovat saman kaupungin ihmiset, mutta Olive on tarinoissa mukana sivuhenkilönä.

Olen lukenut Elizabeth Stroutia aikaisemmin ja pitänyt hänen tyylistään. Mutta tästä pitää sanoa, että en tykännyt. Kaikki tarinoiden ihmiset olivat onnettomia, yksinäisiä, toivottomia ja surullisia: masentavaa luettavaa.

Niinpä en lukenut, vaan jätin kesken. Kiikutin kirjan takaisin kirjastoon ja kuittasin äänikirjan pois puhelimesta. Joskus ennen luin aina väkisin loppuun, vaikka ei yhtään napannut. En tiedä miksi. Vähän sellaista sääntöä olen pitänyt, että annan kirjalle mahdollisuuden 100 sivun verran ja jos ei lähde lentoon, niin sitten jää. Masentavia en lue edes 100 sivua.

Korjatkaa ihmeessä, jos olen ymmärtänyt tämän kirjan sanoman aivan väärin.

Otan mukaan Helmet-lukuhaastelistaan, vaikka en kokonaan lukenutkaan:

6. Kirja kertoo rakkaudesta (tässä enemmän sen puutteesta)
17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

sunnuntai 4. heinäkuuta 2021

Thorbjørn Egner: Kasper, Jesper ja Joonatan - kolme iloista rosvoa

Thorbjørn Egner: Kasper, Jesper ja Joonatan - kolme iloista rosvoa. WSOY. 1985. 133 sivua


Kolme iloista rosvoa, Kasper, Jesper ja Joonatan on yksi parhaista lastenkirjoista ikinä; painii samassa sarjassa Astrid Lindgrenin tuotannon kanssa. 

Thorbjørn Egner (1912-1990) oli norjalainen lastenkirjailija, piirtäjä ja lauluntekijä. Rosvotarinan Folk og røvere i Kardemomme by hän kirjoitti vuonna 1955 ja Aila Meriluoto suomensi sen vuonna 1957. Minulla oli lapsena tuo samainen kirja, silloin pitkulaisena versiona. Toinen sekä itselleni, lapsilleni ja myöhemmin lapsenlapsilleni rakas tarina on Satu hammaspeikoista, joka on Egnerin tuotannossa aiemmin 1949 ilmestynyt Karius og Baktus (suom. Eeva-Liisa Manner 1961). Muutama muukin Egnerin teos on suomennettu. 

Omien lasten aikana meillä oli rosvotarina kasetilla Elina Salon lukemana. Kasetilla olivat mukana myös laulut, jotka osaisin varmaan vieläkin ulkoa. Rosvoista on myös ollut teatteriversioita, joita olemme olleet katsomassa. 

Kuvitus niin rosvotarinassa kuin hammaspeikkotarinassakin on tekijän. Selkeitä, hyviä värikkäitä kuvia. 

Otin kirjan tähän mukaan, koska se vastaa Helmet-haasteeseen, mutta myös koska luin sen äskettäin lapsenlapsille kannesta kanteen ääneen.

Helmet-lukuhaasteen kohta: 10. Kirjan nimessä on numero  


lauantai 3. heinäkuuta 2021

Terhi Rannela: Frau

 Terhi Rannela: Frau. Karisto. 2016. 232 sivua.


Tutustuin kirjailija Terhi Rannelaan aiemman kirjan kohdalla, joka oli matkakertomus. Frau on jotain aivan muuta ja paremmin minun mieleeni.

Kyseessä on historiallinen romaani Lina Heydrichista, joka oli julman SS-kenraalin Reinhard Heydrichin leski ja asui vanhuusvuosinaan Fehmarnin saarella Pohjois-Saksassa Lina Manninen -nimisenä. Hänen toinen puolisonsa oli suomalainen teatterin johtaja ja -ohjaaja Mauno Manninen. Manninen oli alkoholisoitunut, mutta tunnettu kulttuurivaikuttaja. Hänet muistetaan Intimiteatterin perustajana ja hänen vanhempansa olivat runoilija Otto Manninen ja kirjailija Anni Swan (joka on ainakin minulle tuttu lastenkirjoistaan).

Reinhard Heydrich toimi natsisaksan kenraalina nykyisen Prahan lähitienoilla. Vastarinta salamurhasi hänet kesäkuussa 1942 ja attentaatin aiheuttamat kostotoimenpiteet olivat laajoja ja julmia.

Nuori toimittaja Erich Richter saapuu saarelle haastatellakseen Linaa. Kirja seuraa heidän keskustelujaan, samalla takautumina kerrotaan 1940-luvun tapahtumista. Vähitellen paljastuu myös miksi Erich Richter on kiinnostunut Linan tarinasta. 

Kirjan viimeinen luku on: "Mikä on totta?" Terhi Rannela luettelee ketkä kirjan henkilöt ovat todellisia ja ketkä kuvitteellisia, mutta jotka voisivat olla todellisia. Lisäksi kirjan tekoa kuvaava työpäiväkirjan voi käydä lataamassa pdf-muodossa osoitteesta:

rannela.wordpress.com/frau

tai osoitteesta:

www.karisto.fi

Helmet-lukuhaasteeseen sopii:

 3. Historiallinen romaani



Eppu Nuotio & Pirkko Soininen: Punainen vaate

 Eppu Nuotio & Pirkko Soininen: Punainen vaate. 2019. Äänikirja



Punainen vaate on kolmas Nuotio & Soininen dekkarisarjassa, jossa dokumenttiohjaaja Salome Virta sattuu keskelle mahdollista taidemaailmaan liittyvää rikosta. 

Punainen vaate viittaa suomalaisen taiteilijan Elin Danielson-Gambogin (1861-1919) omakuvaan vuodelta 1903. Elin liikkui monien sen ajan taiteilijoiden tapaan Euroopan eri maissa ja asui pitkään miehensä kotimaassa Italiassa, jossa lopulta kuoli. Hän oli kirjeenvaihdossa entisen oppilaansa, taiteilija Dora Wahlroosin kanssa ja kirjan tarina seuraa näiden naisten kirjeenvaihtoa ja elämää.

Salome Virta ystävineen sattuu kyseisen omakuvan äärelle ja epäilykset väärennöksestä heräävät.

Kuten aiemmat kaksi Salome Virta -dekkaria tämäkin on helppoa proosaa, ja siten myös helposti kuuneltavaa. Syvyyttä teokseen antaa taiteellinen viitekehys. 

Aiemmat kaksi ovat:
Nainen parvekkeella 2016 - Albert Edelfeltin samanniminen maalaus 1884
Sakset tyynyn alla 2018  - Frederick Elwellin maalaus Girl with a cigarette 1942

Punainen vaate sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin:

14. Kirja on osa kirjasarjaa
25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa
31. Jännityskirja tai dekkari 








Joel Haahtela: Hengittämisen taito

 Joel Haahtela: Hengittämisen taito. Otava. 2020. 176 sivua Kaunis ja rauhallinen pienoisromaani nuoresta suomalaismiehestä, joka saapuu Kre...