Vera Vala: Persikankukkien aikaan

Vera Vala. 2026. WSOY. 367 sivua

Dekkaristina ennen tuntemani Vera Vala on tehnyt uuden aluevaltauksen. Persikankukkin aikaan aloittaa uuden psykologisen viihdesarjan, jossa seurataan isoäiti Dalian taloon palaavia perheen naisia. Vähitellen toivottavasti alkaa selvitä suvun - ja Dalian - todellinen tarina.

Todellinen ja iki-ihana Tolfan kaupunki sijaitsee Rooman metropolialueella. La Fonten kylä, Tolfan lähellä taas on kirjailijan mielikuvituksen tuotos. La Fontessa on romaanin tapahtumien keskeinen paikka ja siellä asuu isoäiti Dalia kivitalossaan persikkapuiden keskellä.

Emma on suomalais-italialainen ruoka-alan influensseri. Hänen yrityksensä lähti alunperin liikkeelle Emman halusta kuvata ja julkaista ruoanlaittovideoita. Ura on ollut nousussa ja se on vaatinut Emmalta sellaista panostusta, jota hän ei ole enää kokenut omakseen ja vaikka sitä ei kirjassa nimetä, niin Emman tilanne tuntuu olevan aika lähellä uupumista. Kun Emma romahtaa suorassa televisiolähetyksessä hän tajuaa olevansa irtioton tarpeessa ja matkustaa Italiaan, äitinsä suvun kotiseudulle ja isoäiti Dalian luo.   

Dalian luona ilmenee vähitellen, että on olemassa suvun tai perheen selvittämättömiä asioita ja Dalialla on jotain salaisuuksia, joista nähdään välillä viittauksia. Emmalla on vain hajanaisia muistoja epäselvistä tilanteista; mikä rikkoi äidin ja Dalian välit ja kuka Dalia lopulta on?

Helmet-lukuhaaste:

5. Kirjassa on epilogi eli jälkisanat

7. Romanttinen viihdekirja

20. Haluaisit olla joku kirjan hahmoista

27. Kirjassa on puutarha

29. Kirjan tapahtumat sijoittuvat useammalle vuosikymmenelle

Paavo Rintala: Pojat

Paavo Rintala: Pojat. Äänikirja 2023. Alunperin ilmestynyt 1958. 10h 25min. Lukija: Jone Takamäki

Paavo Rintalan (1930-1999) Pojat ilmestyi ensikerran vuonna 1958. Romaanin alaotsikkona oli "Kuvia 1941-1944 Oulun poikien suhteesta ajan suureen ihanteeseen, sotaan ja sen edustajiin, saksalaisen vuoristoarmeijan alppijääkäreihin".

Romaani tapahtumat sijoittuvat sota-ajan Ouluun ja aikaan jolloin oltiin vielä Saksan aseveljiä. Tarinan pojat ovat Rintalan oman sukupolven koulupoikia. He kasvavat ja käyvät koulua, kävelevät paperikengissä ja harjoittavat vaihtokauppaa saksalaisten sotilaiden kanssa. Raksilan pojat - Kaarelan Immu, Pate, Urkki, Matti ja Jake elävät omia seikkailujaan ja keksivät kujeita ja kepposia. 

Pojat vakoilevat iltalomilla olevia saksalaisia, seuraavat heitä pusikoihin, joissa sotilaat muhinoivat paikallisten tyttöjen kanssa. Monet haaveilevat armeijaan liittymisestä, toiset suunnittelvat opintoja. Yksi pojista, Jake kulkee vähän muista erillään, omilla teillään. Häntä painaa äidin ikävä, mutta hän peittää ikävänsä rehentelemällä muille pojille rahoillaan ja muilla tekemisillään. Äiti on rakastunut saksalaiseen upseeriin Fritz-setään ja Jaken äiti ja isä ovat suhteen takia eronneet. 

Mikko Niskanen ohjasi 1962 kirjan pohjalta samannimisen elokuvan, jossa debytoi nuori Vesa-Matti Loiri ja jonka elokuvan loppukohtaus on piirtynyt ikuiseksi kuvaksi verkkokalvoillemme. 

Helmet-lukuhaaste:

34. Kirjassa mennään piiloon

42. Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä

William Älgebrink: Huset vid Pärlälvens slut

 William Älgebrink: Huset vid Pärlälvens slut. Ljudbok 5h 47min. Uppläst av Lennart Jähkel

En otäck historia om busschauffören Dylan, som bor ensam inne i skogen i Jokkmokk i norra Sverige. Dylan har vanföreställningar att han måste dricka blod för att hålla sitt hjärta vid liv och att han har för lite blod i sig. Blodet måste också vara ur en person han känner.

Dylan stannar bilen som körs av en bekant kvinna. Dylan dödar kvinnan och märker först sedan att i bilen sover kvinnans son. Sonen hör till de barnen som Dylan skjutsar till skolan i sin buss. 

Helmet-läsutmaning:

39 En bok av en författare vars verk du inte har läst tidigare

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen. Äänikirja. 38t 58min. Lukija: Lars Svedberg 

Sinuhe tarina sijoittuu 1300-luvulle eaa. Sinuhe on löytölapsi ja kasvaa rakastavien vanhempien hoidossa. Isä on lääkäri, joka hoitaa köyhiä maksutta Thebassa, Niilin rannalla Ylä-Egyptissä. Sinuhe kouluttautuu itsekin lääkäriksi ja papiksi. Hänestä tulee kallonporaaja, eli aivokirurgi. Sinuhe kohtaa useita seikkailuja ja hänen matkansa kulkevat silloisen maailman valtakuntiin, Syyriaan ja Babyloniaan. Hän ottaa osaa tai on mukana lääkärinä taisteluissa alueen herruudesta. Sinuhe nimitetään faarao Ekhnatonin aivokirurgiksi. Ekhnaton on edellä aikaansa, hän uskoo yhteen jumalaan Atoniin ja ajaa suuria yhteiskunnallisi muutoksia. 

Matkoillaan mutta myös kotikaupungissaan Thebassa Sinuhe kokee monenlaista murhetta, suurta rakkautta ja suuria pettymyksiä. Sinuhe karkoitetaan lopulta maanpakolaiseksi, jossa hän muistelee elämäänsä, kohtaamiaan ihmisiä ja kirjoittaa muistelmansa.

Sinuhe on Mika Waltarin (1908-1979) pääteos ja yksi käännetyimmistä suomalaisista romaaneista. Kertomus perustuu noin 4000 vuotta vanhaan muinaisegyptiläiseen tarinaan sekä historiallisiin tapahtumiin faarao Akhenatenin valtakaudella.  On ihmeellistä, että Waltari on pystynyt kirjoittamaan näin mittavan teoksen vain kevään ja kesän 1945 aikana. Teoksen historiallista paikkansa pitävyyttä ja myös uskottavuutta on kiitelty laajalti. 

Helmet-lukuhaaste:

16 Kirjailija on kirjoittanut sekä aikuisille että lapsille tai nuorille
17 Kirjan nimessä on jokin kansallisuus

Roy Jacobbsen: De osynliga

Roy Jacobsen: De osynliga. 2015. Norstedts. 223 sidor

De osynliga berättar om familjen Barrøy som bor på den vacka ön Barrøya vid Helgelandskuste i norra Norge. Familjen består av Hans Barrøy, hans hustru Maria, hans åldrande far Martin och hans lillasyster Barbro. Huvudpersonen är deras dotter Ingrid. Romanen baserar sig på verkliga händelser mellan 1913-1928.

De osynliga är första delen av en serie på fyra delar och här följer vi Ingrid från dagen hon döps fram till tjogoärsäldern då hon blivit en stark och sjävständig ung kvinna. Hon har lärt sig att sköta ett hushåll, att veta vad det innebär att bo på en ö och vara beroende av vädret, naturen och havet.

Helmet-läsutmaning:

35 En bok med korta kapitel
39 En bok av en författare vars verk du inte har läst tidigare

Guillaume Musso: Elämä on romaani

Guillaume Musso: Elämä on romaani. 2020. Siltala. 233 sivua.
Alkuteos: La vie est un roman. Suomentaja: Anna Nurminen

Tunnetun kirjailijan Flora Conwayn kolmevuotias Carrie-tytär katoaa heidän leikkiessään piilosta kotonaan Brooklynissä. Samaan aikaan Ranskassa sydänsuruja poteva kirjailija on erakoitunut ränsistyneeseen taloonsa. 

Pian ilmenee, että Flora Conway on kyseisen ranskalaisen kirjailijan Romain Ozorskin luoma hahmo, joka kuitenkin alkaa elää omaa elämäänsä. Ozorskia painaa särkynyt avioliitto, riitainen avioero ja vaimo, joka haluaa viedä heidän yhteisen lapsensa Théon Yhdysvaltoihin. 

Ozorski kohtaa muitakin luomiaan hahmoja ikään kuin omassa elämässään. Lisäksi taustalla liikkuu Flora Conwayn kustantaja Fantine de Villante, joka olisi ollut Ozorskin rakastettu. Mutta kuka lopulta on oikea henkilö ja kuka mielikuvitusta tai kirjailijan luoma hahmo?

Helmet-lukuhaaste:

22. Kirjan kannen pääväri on sininen tai kirjan nimessä on sana sininen

39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin

 

Katja Kettu: Brita-Kajsa

Katja Kettu: Brita-Kajsa. 2026. Otava. Äänikirja 8H 18min. Lukija: Eija Ahvo

Brita-Kajsa Alstadius (1805-1888) oli Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) vaimo, mutta hänestä ei virallisesti tiedetä muuta kuin 15 lapsen syntymävuodet. Tarina on siis hänen osaltaan fiktiivinen, mutta taustalla on faktatietoa, jota on paljonkin hänen miehensä nimeä kantavan uskonlahkon perustajana. 

Brita-Kajsalla on luja tahto ja kuudennella kuulla raskaana hän hiihtää yksin Karesuandoon ja vaatii Laestadiusta kanssaan vihille. ”Minusta sie et papinperkele huoraa ittelles tehe!” Piispan käskystä avioliitto solmitaan aluksi vastahakoisen Laestadiuksen vastustuksesta huolimatta. 

Lars Levi Laestadius oli kotoisin Pohjois-Ruotsista ja juuriltaan saamelainen. Hän opetteli suomenkielen vasta aikuisena. Hän oli teologi, vihitty pappi, kasvitieteilijä ja saamelaisen mytologian tallentaja. Kirjasta välittyy kunnianhimoisen miehen turhamaisuus ja kiivas luonne. Hän odottaa ja toivoo hyväksyntää milloin "etelästä" milloin Ranskasta. "Miepä olen Ruottinmaan tunnetuin mies. Usotsie?"

Erotiikkaa on runsaasti ja asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. Lukiessa tulee välillä mieleen Rosa Liksomin tekstit.

Nautinnollisinta oli kieli, sen rikkaus, murresanat ja vaihtelevuus. Mukana on suomea, ruotsia, saamea ja meänkieltä. Olin vaikuttunut, toisaalta mitään vähempää en Katja Ketulta olisi odottanutkaan. 

Helmet-lukuhaaste:

12. Kirjan nimestä ei voi päätellä, millä kielellä kirja on kirjoitettu

43. Uusin kirja lempikirjailijaltasi

49. Kirja on julkaistu vuonna 2026