Alice Zeniter: Unohtamisen taito

Alice Zeniter: Unohtamisen taito. 2019. Otavan kirjasto. 568 sivua

Ranskankielinen alkuteos: Lárt de pedre. 2017.

Suomentaja: Taina Helkamo

Kirjan luvut ovat: 

Esipuhe, sivut 5-12

Osa 1: Isän Algeria, sivut 13-175

Osa 2: Kylmä Ranska, sivut 179-394

Osa 3: Pariisi on yhtä juhlaa, sivut 397-568

Tarina alkaa 2000-luvun Pariisista. Taidegalleriassa työskentelevä ranskalais-algerialainen Naϊma ei tunne perheensä historiaa, koska hänen vanhempansa ja isoisänsä vaikenevat siitä. Isoäiti on edelleen elossa, mutta hänen kanssaan Naϊmalla ei ole riittävän hyvää yhteistä kieltä. Galleriaan puuhataan algerialaisen taiteilijan näyttelyä ja Naϊman tehtäväksi tulee matkustaa maahan hakemaan taitelijan teoksia. 

Kysyttäessä Algeriasta Hamid-isä ei halua kertoa mitään, vaan sanoo unohtaneensa kaiken.

Naϊman isoisä Ali taisteli toisessa maailmansodassa Ranskan armeijassa. Levottomuudet Algeriassa alkavat 1950-luvulla Ranskan siirtomaavallan aikana ja kapinallisryhmät vaativat maan itsenäistymistä ja irtautumista Ranskasta. Väkivallaltakaan ei vältytä ja syntyy koston kierre kapinallisten ja siirtomaavallan välillä. Ranskan armeijassa palvellut Ali ei usko kapinallisten voittoon, vaan kääntyy ranskalaisten puoleen. Tämä on kohtalokas valinta, jonka takia hän joutuu pakenemaan maasta. 

Ali on harki. Harkit ovat Alin tavoin Ranskan armeijassa palvelleita algerialaisia ja heidän jälkeläisiään. Algeriassa heitä pidetään pettureina, koirina, luopioina ja kaikin tavoin halveksittavina henkilöinä. Algerian itsenäistyttyä 1962 heidän henkensä on vaarassa ja ainoa vaihtoehto on lähteä maanpakoon. Ranskan valtio auttaa kyllä pakolaiset maahan, mutta elämä piikkilankojen ympäröimällä pakolaisleirillä ja myöhemmin ahtaissa oloissa on rankkaa monilapsiselle perheelle. 

Esikoinen Hamid oppii kielen vanhempiaan paremmin. Hän häpeää perhettään, heidän alisteista asemaansa ja huonoa kielitaitoaan. Hamid pääsee ylioppilaaksi, katkaisee siteet perheeseensä, asettuu Pariisiin ja menee naimisiin ranskalaisen naisen kanssa. Hänestä tulee keskiluokkainen virkamies, joka haluaa unohtaa Algerian, äidinkielensä ja isiensä uskontonsa. Perheeseen syntyy neljä tytärtä, joista Naϊma on Alice Zeniterin alter ego. 

Algerialaisten asenteet harkeja kohtaan ja vihan ja halveksunnan pitkäaikaisuutta kuvaa presidentti Abdelaziz Bouteflikan sanoma 14.6.2000, eli neljä vuosikymmentä itsenäistymisen jälkeen:

Minun on sanottava, että vielä ei olla siinä tilanteessa, että harkien vierailut olisivat mahdollisia. Se on aivan sama kuin vastarintaliikkeessä taistellutta ranskalaista pyydettäisiin kättelemään yhteistoimintamiestä.  

Helmet-lukuhaaste:

09. Kirjan kirjailija kuuluu vähemmistöön, ja kirja kertoo tästä vähemmistöstä
50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

 

Anne Swärd: Jackie

Anne Swärd: Jackie. 2020. Ljudbok. Uppläst av Anna-Maria Käll

"Tidigt om försommaren, på ett försenat tåg på väg mot huvudstaden och ett nytt liv - allt börjar där. Och som om hon redan har en föraning om att någonting är på väg att ske registrerar hon alla i vagnen. Någonting i luften, hon vet ännu inte vad, men om det sker kommer hon sannolikt att vara det mest uppmärksamma vittnet efteråt."

Jackie, som egentligen heter Anne, vilket vi får veta först alldeles i slutet, träffar en drop-dead-corgeous man på tåget. Relativt snabbt blir hon förälskad i honom. Septembervärmen tar dem ofta till taket på mannens lägenhet. De kan spendera dagar bara att älska, prata och medan mannen lagar fantastiska måltider för dem. Jackie lämnar lägenheten bara ibland för att hämta kläder, för att delta i en krokikurs eller för att träffa väninnan Connie. Jackie har planer på att söka till en konstskola, vilket hon inte vågar tala om för mannen. 

Mannen är en skicklig manipulatör, en uppenbar psykopat, och snabbt omsluter han Jackie helt i sin makt. Sakta gnagar han på hennes självkänsla och handlingsförmåga. Hon vet att hon borde sticka efter det första slaget men stannar kvar. Till slut andas hon knappt utan hans tillstånd. 

Det är alltid lika otäckt och motbjudande att läsa om våld i nära relationer. Boken hör till litteraturcirkelns läslista, annars hade jag knappast läst den. Konstigt var hur läsaren uttalade Jackies namn med "j" trotts att Jackie hade valt namnet med tanke på Jacqueline Kennedy vars smeknamn uttalas på det engelska sättet. 

Helmets läsutmaning:

 

20. Boken berättar om en kvinna som gör en resa

50. En medarbetare på biblioteket har rekommenderat boken

Ulla-Lena Lundberg: Lyser och lågar

Ulla-Lena Lundberg: Lyser och lågar. 2022. Förlaget. 378 sidor.

Tiden från Vasa brand 1852, Krimkriget 1853-1856 och nödåren i Finland 1866-1868, Februarimanifestet 1899 fram till Första världskriget 1914-1918, Ryska revolutionen 1917 och inbördeskriget i Finland 1918 åskådliggörs genom tre kvinnors liv. Vi får följa tre par ur tre generationer i samma familj över analfabetism, självstudier, fruntimmersskolor och universitet.

Paren heter Betty (först Bitt, eg. Birgitta) och Valentin, deras dotter Olga och hennes man Robert samt Olgas och Roberts dotter Karin och Gunnar.

Den mest intressanta var berättelsen om Bitt, som efter Vasa brand, med sina väninnor gick till fots på arbetsvandring från Vörå till Helsingfors för att leta efter arbete. 

Annars tyckte jag att det eventuellt ha kunnat vara en trilogi. 

Helmet läsutmaning :

15. I boktiteln finns ordet och

19. I boken finns en plats som du har besökt

20. Boken berättar om en kvinna som gör en resa

42. I bokens titel finns minst tre ord

 

Tommi Kinnunen: Pimeät kuut.

Tommi Kinnunen: Pimeät kuut. WSOY. 2022. Sivuja 284.

Kirjastossa oli pitkä jono Tommi Kinnusen viimeisimpään kirjaan Pimeät kuut, mutta tulihan se sieltä lopulta. 

Hyvää kannatti odottaa; tarina on taattua tommikinnusta ja jotain tuttua löytyy edelliseen Ei kertonut katuvansa -kirjaan. Tarinan vuosi on 1947 ja paikkana on pieni ja syrjäinen Niemen koulu lähellä silloisen Neuvostoliiton rajaa. Koulurakennus on ankea, saksalaisilta jäänyt homeenhajuinen parakki. Päähenkilö on kuusissakymmenissä oleva opettaja Elna Suorajärvi, joka saa oppilaikseen sodan kokeneita, nälkäisiä ja pelokkaita lapsia. Elna on hyvä ja kokenut opettaja, vaikka aikuisten seurassa jokseenkin äkkiväärä.

Yhtä iso askel sodasta rauhaan näillä lapsilla on kuin vanhemmillaan. Jos isien on vaikea ymmärtää, ettei kylällä pärjääkään niillä väkivaltaisilla keinoilla, joilla rintamalla pysyi hengissä, on lasten yhtä hankala uskoa, että koulun antamalla sivistyksellä saavuttaisi mitään. Niin monta vuotta on maailma ollut sellainen, että tärkeintä on ollut pysyä elossa, särkymättä liikaa. 

.... Tästä sodasta puhutaan väärin. Sanomalehdissä pohditaan rajalinjoja ja evakot kaipaavat menneitä maitaan.  Kaikesta keskustellaan yleisellä, valtiollisella tasolla, vaikka sota on ennen kaikkea jokaisen yksityinen murhenäytelmä. 

Pimeät kuut muistuttaa jälleen kerran, että sodanjälkeisestä ajasta puhuttaessa harvoin muistetaan pohjoisen Suomen muusta maasta poikkeavia kokemuksia ja kauheuksia. 

Helmet-lukuhaaste: 

29. Kirjassa on minä-kertoja

Dino Buzzati: Noiduttu takki ja muita kertomuksia

Dino Buzzati: Noiduttu takki ja muita kertomuksia. 2020. Basam Books Oy. 236 sivua.

Dino Buzzati (1906-1972) on kovasti kehuttu on italialainen kirjailija. Hänen sanotaan olevan 1900-luvun huomattavimpia kirjailijoita, omaperäinen ja kaukaista sukua Franz Kafkalle, Italo Calvinolle ja Edgar Allan Poelle. Näitä tunnistinkin joissain kokoelman tarinoista: pieni ihminen virkamieskoneiston tai muun mielivallan uhrina.

Usein oli mukana avaruusolioilta tai muuta yliluonnollista. Nimikkotarina kertoo takista, jonka taskuun ilmestyy rahaa. 

Teemoiksi esittelyissä on mainittu hukkaan menevä aika, turha odotus, väärät valinnat, päättämättömyys ja pelko. 

Helmet-haasteen kohdat:

06. Kirjan kansikuvassa on vaate tai kirjan nimessä on jokin vaate

15. Kirjan nimessä on ja-sana

42. Kirjan nimessä on ainakin kolme sanaa

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Anneli Kanto: Rottien pyhimys

 Anneli Kanto: Rottien pyhimys. 2021. Gummerus. 409 sivua

Hattulan Pyhän Ristin kirkon koristaminen kuvilla on valtava urakka. Sen on neuvotellut itselleen maalarikaksikko Anders Pictor ja mestari Martinus. Maalareita pitäisi olla kolme, mutta yksi heistä on sairastunut. Maalarit saavat apulaisekseen ja tulkikseen Vilppu Niilonpojan. Vilppu onnistuu kuitenkin putoamaan telineeltä ja katkaisemaan kätensä, Jotta työ valmistuisi ajoissa, maalareiden on pakko pestata ryhmäänsä omituisena pidetty tyttö, Pelliina Rutger. Paljon ehtii tapahtua, ennen kuin kirkon kuvitus on valmis.

Tapahtumat sijoittuvat katolisen Ruotsin itämaahan, eli nykyiseen Suomeen 1500-luvulla, eli ennen uskonpuhdistusta. Osa henkilöistä on todellisia historiallisia henkilöitä, mutta kirkon maalareista ei ole säilynyt tietoa. Kirjaa lukiessa ei voinut kuin ihailla sitä taustatyön määrää, joka on ollut tarpeen. Tekstissä tavoitetaan ajan henki, yhteiskunnallinen tilanne ja olosuhteet. Kielenkäyttö ja sanasto hämmästyttivät aluksi, mutta auttoivat pian eläytymään kyseisen ajan tunnelmaan.

Kirja innosti tutustumaan Hattulan kirkon maalauksiin paremmin. 

Helmet-lukuhaaste:

30. Kirja on ollut ehdokkaana kirjallisuuspalkinnon saajaksi

Joel Haahtela: Jaakobin portaat

Joel Haahtela: Jaakobin portaat. Otava. 2022. Sivuja 192

Jaakobin portaat on osa pienoisromaanien trilogiaa. Kaikissa trilogian kirjoissa etsitään jotain. Hengittämisen taito, jonka olen lukenut aiemmin vei lukijan Kreikan saaristoon ja ortodoksiluostariin, josta päähenkilö etsii isäänsä. Vielä on tutustumatta kolmenteen, jossa liikutaan katolilaisessa luostarissa. Teos on nimeltään Adélen kysymys. Trilogian henkilöt etsivät jotain henkilöä, mutta myös mielenrauhaa ja totuutta, ihmetellään maailmankaikkeutta. 

Jaakobin portaiden päähenkilö saa kutsun Jerusalemiin noutamaan kotiin siellä sairastuneen veljensä. Veli potee ns. Jerusalemin syndroomaa ja hänen todellisuudentajunsa on häiriintynyt. Veljesten äiti on kuollut poikien ollessa pieniä, mutta tässä kaupungissa yhteys äitiin löytyy uudelleen. Onko siis olemassa jokin toinen todellisuus, joka on tuossa tämän todellisuuden rinnalla?

Helmet-lukuhaaste saa merkinnän kohtiin: 

38. Kirjan tarina perustuu myyttiin, taruun tai legendaan