Raija Oranen: Ruhtinatar

 Raija Oranen: Ruhtinatar. 2025. Äänikirja. 11h 29 min. Lukija: Linda Widlund.

Romaani 1900-luvun alun Venäjältä ja Suomesta. Hovitallimestarin tytär Natalya Naryshkina vihitään Venäjän tsaarin jälkeen toiseksi rikkaimman suvun Demidovien sukuun ruhtinas Aleksander Lopouchin-Demidovin puolisoksi. Hänestä tulee ruhtinatar. Rakkaus on muualla; komea kornetti Igor Krylov valloittaa nuoren Natalyan mielen, mutta voiton vie kuitenkin ruhtinattaren asema.

Natalya synnyttää tiheään tahtiin kuusi poikaa. Hän ei saa itse hoitaa lapsiaan, ei pitää heitä sylissä, eikä imettää heitä. Raskausaika pitää viettää leväten. Lapset jäävät äidilleen vieraiksi ja hän tuleekin paremmin toimeen eläinten, koirien ja hevosten kanssa. Myöhemmin hänellä on lehmä ja kanoja.

Kun 1917 keisarikunta murtuu ja aateliset hakeutuvat Suomen Karjalaan tai muualle Eurooppaan, Ranskaan, Pariisiin. Venäjä on yhä sodassa Saksan kanssa. Demodovien suuri omaisuus menetetään ja Aleksanderin kuoltua onnettomuudessa, Natalya pakenee yksin rakkaan hevosensa kanssa. Igor Krylov on sotavankina Suomessa ja Natalyan ja hänen rakkaus herää uudelleen.

Kirjan henkilöt ovat todellisia historian henkilöitä.

Helmet-lukuhaaste.

28. Kirjassa tanssitaan
42. Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä

Roope Lipasti: Rajanaapuri

Roope Lipasti: Rajanaapuri. 2012. Atena Kustannus Oy. 231 sivua.

Rajanaapuri  on kolumnistina ja lastenkirjailijana tunnetun Roope Lipastin (s. 1970) ensimmäinen aikuisille suunnattu romaani.

Kirjassa on kolme päähenkilöä. On kertojaminä, joka asuu hyvinhoidetussa valmistalossa. Hän on lapseton, leskeksi jäänyt historian opettaja. Kertojaminän nimi ei ilmene tekstistä. Kertojaminällä on naapuri, innokas, ideoita pursuva ja kaoottinen pellepeloton. Naapurin piha on sekava ja hoitamaton. Siellä lojuu puolivalmiita projekteja ja lasten rakennelmia, ruoho on leikkaamatta. Kolmas on naapurin vaimo, Emilia, kaunis, hehkeä ja ahkera ihminen. Taustalla liikuskelevat naapuriperheen kuusi lasta. 

Naapuri on tee-se-itse-mies ja nyt hän on päättänyt rakentaa rantasaunan. Naapurilla ei ole rantaa, joten ensin pitää kaivaa kuoppa, josta tulee lampi. Saunan rakentaminen etenee monen takaiskun kautta, mutta etenee kuitenkin. Naapuri ei anna vastoinkäymisten häiritä, vaan jatkaa sitkeästi. Kertojaminä ja naapuri käyvät saunatyömaan äärellä filosofisia keskusteluja maailmasta ja elämästä, miehen ja naisen rooleista. 

Naapurin vaimon hehkeys alkaa vedota kertojaminän naisenkaipuuseen, eikä kiinnostus ehkä ole aivan yksipuolista. Miten monen takaiskun kautta edetään valmiiseen saunaan asti ja mille kannalle kertojaminän ja naapurin vaimon suhde vielä kääntyy?

Helmet-lukuhaaste:

16. Kirjailija on kirjoittanut sekä aikuisille että lapsille tai nuorille

Fiona Valpy: Sömmerskans gåva

Fiona Valpy: Sömmerskans gåva. Ljudbok. 9h 26min. Uppläst av Katarina Ewerlöf.

Fiona Valpys Sömmerskans gåva  är den första delen i serien Krig och kärlek. Huvudpersoner är tre kvinnor som bär en hemlighet som är större än någon kan ana. 

I berättelsens nutid 2017 är huvudpersonen den engelska Harriet. Hon ser på ett fotografi om tre kvinnor taket i Paris under ockupationen. Den ena flickan på bilden är henner mormor. Harriets mamma har tagit sitt eget liv och mormodern Claire hann hon aldrig träffa och vet ingenting om hennes bakgrund, bara att hon var fransyska.

Harriet skaffar sig en arbetsplats i Paris och börjar undersöka vad som egentligen hände under mormoderns ungdom. Hon träffar Stephanie som visar sig vara dotterdotter till en annan av det gamla fotots flickor Mireille. Den tredje är Vivienne. Harriet bor i samma hus som de tre forna vännerna, sömmerskor som jobbade i samma byggnad.

Claire har blivit förförd av en tysk officer. Mireille är med i motståndsrörelsen, men Viviennes hemlighet är större än vad någon kan ana. Vad hände med dem under kriget och hur kommer det sig, att Claire till slut hamnade in England. 

Sömmerskans gåva är en intressant bladvändare. Författaren har forskat om tiden under naziockupationen av Paris och den franska motståndsrörelsen. Berättelsen är tragisk, trovärd och fängslande på många sätt. 

Helmet-läsutmaning:

21 En bok som innehåller ett museibesök
22 En bok vars pärm har blå huvudfärg eller ordet blå ingår i dess titel
29 En bok vars händelser sker under flera decennier
41 En bok med en pärm eller titel som du tycker att är vacker

 print

Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa

Anna-Liisa Ahokumpu: Viktor Stanislauksen kolmetoista sinfoniaa. 2018. Gummerus. 175 sivua.

Perhostutkija Max Halma löytää äitinsä jäämistöstä harvinaisen perhosen. Perhosen alkuperää selvittäessään hän kiinnostuu myös äitinsä historiasta ja tuntemattomasta isästään. 

Sodanaikaisten tietojen mukaan saksalainen isä olisi hukkunut viikko Maxin syntymän jälkeen, mutta ruumista ei olisi löytynyt. Max lähtee maakunta-arkiston kautta selvittämään asiaa ja päätyy kirjoittamaan kirjeen saksalaiselle huippupianistille, joka kaikesta päätellen olisi Erik-isän veli. Jo kovin iäkäs ja sairas pianisti vastaa kirjeeseen ja kutsuu Maxin konserttiinsa koska "on paljon puhuttavaa".

Salaisuudet selviävät vähitellen ja perhosenkin alku selviää.

Helmet-lukuhaaste:

38. Kirjassa keräillään jotain

39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin
50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Markus Nummi: Käräjät

Markus Nummi: Käräjät. Äänikirja 2024. 17h 48 min. Lukijat: Eeva Soivio, Kristo Salminen.

Markus Nummen Käräjät on Helsingin Sanomien huhtikuun 2026 kuuntelukirjana.

Nuori poliisimies saapuu 1930-luvun etelä-pohjalaiseen pitäjään ensimmäiselle komennukselleen keräämään aineistoa mahdollisia käräjiä varten. Kyseessä on epäilty ja toistunut sikiönlähdetys. Paikallisten höppänänä pitämä iäkäs ja huoneeseensa vetäytynyt Vilja-täti on puheillaan sysännyt liikkeelle tapahtumasarjan, jonka seurauksena nelisenkymmentä ihmistä saa haasteen käräjille. 

Avustettuja abortteja on vuosien saatossa tehty useita. Tutkinnan edetessä herää epäily mahdollisesta seksuaalisesta häirinnästä ja raiskauksista. Tulee mieleen, voiko näitä ihmisiä ollenkaan syyttää. 

Mikä on Vilja-tädin tarina? Mikä järkytti hänen mielensä? Entä hänen lapsuuden ystävänsä Liinan tarina?

Monitahoinen tarina, jonka voisi vaikka lukea oikein kirjana. Nyt äänikirjana kuunneltuna oli välillä hankala muistaa henkilöitä. Hyvä ratkaisu oli kaksi lukijaa, joita Kristo Salminen luki poliisimiehen repliikit ja Eeva Soivio muun tekstin. Paikallinen murre tuli hyvin esiin. 

Käräjät oli vuoden 2025 Runeberg-palkinnon ehdokkaana.  

Helmet-lukuhaaste:

29. Kirjan tapahtumat sijoittuvat useammalle vuosikymmenelle
33. Kirjan päähenkilö on yli 60-vuotias
39. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin

Mary Marck: Neljä viidesluokkalaista

Mary Marck: Neljä viidesluokkalaista. 1958. Otava. 191 sivua.

Tuttu kirjailijanimi tuli vastaan selatessani SPR: kirpputorin kirjahyllyä. Pakkohan se oli ottaa mukaan. Muistan lukeneeni useamman marymarckin, vaikka tästä en ollut varma.l

Mary Marck -nimen takana on suomalainen kirjailija Kerti Solveig Bergroth (1886 - 1975). Parhaiten itsekin tuntemani karjalanmurteella kirjoitettu näytelmä Anu ja Mikko. Bergroth kirjoitti aluksi ruotsiksi ja myöhemmin suomeksi. Tyttö- tai koululaisromaaneja hän kirjoitti nimellä Mary Marck. Hän julkaisi muitakin kirjoja ja pakinoita useilla eri nimimerkeillä. 

Neljä viidesluokkalaista on koululaisromaani. Tuon ajan viidesluokkalaiset ovat nykyajan peruskoulun ylimmällä luokalla, eli lukion tai ammattiopintojen kynnyksellä. 

Henkilöt ovat näin aikuiselle lukijalle kovin stereotyyppisiä - ehkä sitä lapsena ei niin huomannut. Vastakohtia löytyy: ujo - puhelias, huonosti koulussa menestyvä - älykkö. Luokkalaisten yhteishenki on hyvä, juhlia - kovin kilttejä sellaisia - järjestetään, toisia autetaan, on filosofinen keskustelukerho. Mahtaako monella peruskoulun ylimmällä luokalla olla?

Hauska kokemus lukea 1958 kirjoitettua tekstiä, kunhan sitä ei ota kovin tosissaan. 

Helmet-lukuhaaste: 

16. Kirjailija on kirjoittanut sekä aikuisille että lapsille tai nuorille

Ulla Rask: Seitsemän tornin varjossa

Ulla Rask: Seitsemän tornin varjossa. 2026. WSOT. Äänikirja. 10h 27min. 
Lukija: Krista Putkonen Örn

Kylmä meri -sarjan toinen osa.

Fru Blanka Berger von Wijk elää kesäisessä Lyypekissa, kun vuonna 1611 kaupungissa alkaa levitä rutto. Blankan suojattu elämä Krausen kauppiastalon nuorena emäntänä murentuu hiljalleen. Hän on etääntynyt hengenheimolaisensa ja piikansa Margon ystävyydestä, vaikka heidän hurjat kokemuksensa matkalla Räävelistä Lyypekkiin aikoinaan hitsasivat heidät tiiviisti yhteen. Blankasta on tullut koppava ja rikkauksistaan nauttiva, laiskotteleva emäntä. 

Kun ilmenee, että Margo on raskaana, eikä lapsen isästä ole tietoa, Blanka heittää piikansa ulos pilaamasta kunniallisen talon mainetta. 

Rutto ei säästä Krausen perhettäkään ja erinäisten tapahtumien seurauksena Blanka pakenee Lyypekistä maaseudulle Trine-piikansa, Matias-poikansa, tytärpuolensa Agneksen ja tämän Greta-tyttären kanssa. Ennen niin tarkat säätyerot murenevat ruton riehuessa kaupungissa ja Blankan pakomatka tapahtuu palvelijaksi pukeutuneena. 

Mukaansatempaava tarina. Jään odottamaan kolmatta osaa. 

Helmet-lukuhaaste: 

19 Kirjan nimessä on jokin talon osa
47 Trilogian toinen osa
49 Kirja on julkaistu vuonna 2026