Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tietokirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tietokirjat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 13. maaliskuuta 2026

Ella Kanninen: Minun Italiani

Ella Kanninen: Minun Italiani. Pieniä tarinoita Amoresta Zuccheroon. Tammi. 2020. Sivuja 197.


Toimittaja ja juontaja Ella Kanninen matkusti Italiaan kielikurssille joskus 1980-luvulla ja on siitä lähtien sukkuloionut sujuvasti kahden maan välillä italialaisen miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

Kivoja tarinoita italialaisuudesta, kuinka selvitä naapureiosta, liikenteestä ja hierarkiasta. Minkälaista on italialainen joustavuus parhaimmillaan ja minkälaista on italialainen huumori pahimmillaan.

Pieni pokkari mahtui käsilaukkuun ja kulki mukana bussilukemisena. 

Helmet-lukuhaaste:
35. Kirjassa on lyhyet luvut
37. Kirja liittyy radioon tai televisioon (Yle 100 vuotta)
42. Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä

torstai 12. joulukuuta 2024

Kuusi apokryfikirjaa

Kuusi apokryfikirjaa on käännösehdotus, jonka on tehnyt Apokryfikirjojen käännöskomitea vuonna 2006. Kirkkohallituksen monistamo. Sivuja 171.


Takakansi:

Mistä on peräisin maailmantaiteesta tuttu Judit ja Holofernes -aihelma? Entä Susanna kylvyssä? Mistä kirjasta Aleksis Kivi sai vaikutteita Nummisuutareiden juoneen?

Näihin kysymyksiin löytyy vastaus tästä kokoelmasta. Apokryfikirjojen käännöskomitea julkaisee nyt ensimmäisenä näytteenään kuuden kirjan uudet suomennokset. Septuagintaan eli kreikankieliseen Vanhaan testamenttiin kuuluvat apokryfikirjat liittyvät läheisesti Raamattuun ja ovat merkittävä osa maailmankirjallisuutta. 

Martti Luther suositteli Vanhan testamentin apokryfikirjojen lukemista. Tästä valikoimasta voi havaita, miksi. Värikkäissäkin kertomuksissa on vankka uskonnollinen perustansa, julistavista runoteksteistä puhumattakaan. Kantavana teemana on, että Jumala koettelee omiaan mutta aikanaan armahtaa heidät. 

Helmet-lukuhaaste:

15. Kirja, jolla on vähintään kolme tekijää 
26. Kirjan nimessä on sana kirja 

torstai 3. lokakuuta 2024

Marjut Mulari: Usko tai älä - Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi

Marjut Mulari: Usko tai älä - Mitä kristinuskosta kannattaa tietää ja miksi. 2024. Kirjapaja. 159 sivua


Takakansiteksti:

Mistä kristityn elämässä on kyse?

Mikä kristinuskossa on pyhää?

Miksi kirkko on sellainen kuin on?

Tämä kirja avaa luterilaisen kristinuskon perinteitä ja peruskäsitteitä syväluotaavasti mutta kevyesti. Läpi käydään niin kristityn arjen kommervenkkeja, kristinuskon opillisia ulottuvuuksia kuin kirkon historiaakin. 

Usko tai älä kutsuu tutkimaan kristinuskoa uteliaasti ja auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa paremmin. 

Oikein hyvä ja tiivis paketti. Nyt joudun palauttamaan, mutta lainaan varmaan uudelleen.

Helmet-lukuhaaste:

05. Kirjailijan nimikirjaimia ei esiinny omassa nimessäsi 
20. Kirjan on julkaissut pieni kustantamo 
44. Tietokirja, jonka on kirjoittanut nainen 
49. Kirja on julkaistu vuonna 2024 

torstai 22. joulukuuta 2022

Karin Erlandsson: Det blå garnet - En bok om att sticka

Karin Erlandsson: Det blå garnet - En bok om att sticka. 2022. Schildts & Söderströms. 185 sidor



Karin Erlandsson, född 1978 i Nykarleby, är en åländsk journalist och författare. Hon har skrivit romaner, spänning och fantasy och har nominerats till flera litterära priser. Hennes verk har översatts till finska i stor utsträckning.

För att fira sin födelsedag köper Karin i Lottas stickstuga på den åländska landsbygden nio härvor blått garn i olika nyanser; allt från ovädersblått till sommarhimmelsblått. Som stickare är Karin ingen nybörjare. Hon lärde sig sticka redan i tredje klass. Det skall bli en tröja. Det finns ingen modell eller mönster - det får det bli med tiden . 

Det finns mycket i boken som är bekant för oss stickare, men också mycket nytt; historia och anekdoter.

Faktainnehållet garanteras av en fem och en halv sida lång litteraturlista.

Helmet läsutmaning:

6. Boken är skriven av en författare som du inte känner till
16. Bokens kapitel har namn
18. Boken är skriven av en journalist
31. Det finns något i boken som är viktigt för dig
49. Boken publicerades 2022




sunnuntai 17. lokakuuta 2021

Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen

 Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen. 2018. Schildts & Söderströms. 272 sidor


"Om jag visste att världen kommer att gå under i morgon så skulle jag ändå plantera mitt äppelträd idag. (Citat av okänt ursprung)

Vädret förändrade världen - och oss. I gengäld har vi svarat med att förändra världen - och vädret. 

För att ta över världen räcker det inte med att du skapar världens mäktigaste handelsmakt, eller världens mest överlägsna vapenmakt. Du måste också göra dig till herre över vädrets makter."

Marcus Rosenlund har jobbat som journalist vid Svenska Yle i mer än tjugo år. Han tilldelades Topeliuspriset 2015 för sin förmåga att göra vetenskaperna begripliga och fascinerande. Med denna bok debuterar han som författare och även nu är hans stil lättläslig och klar. Han förklarar sakerna så de blir glasklara.

Helmets läsutmaning: 

34. I boken iakttas naturen

torstai 24. kesäkuuta 2021

Choi Yangsook: Korean Patchwork Quilting

 Choi Yangsook: Korean Patchwork Quilting


Tilkkutöistä innostuneena olen tilannut varmaan kaikki kirjastosta löytyvät tilkkutyökirjat (ja muutaman ostanut omaan hyllyynikin). Tämän korealaista tilkkutyötyyliä esittelevä kirja on yksi niistä.

Kirjassa esitellään kovin hienoja ja siroja töitä; kauniita sinänsä, mutta eivät ole aivan minun makuuni. Ohuita, läpikuultavia kankaita, organzaa, silkkiä jne. käytetään. 

Yhden asian opin tästä kirjasta ja siksipä se pääsee mukaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan 33. Kirjassa opetetaan jokin taito ja se on tekniikka nimeltään Samsul (Overlapping seam allowances). Kun ommellaan yhteen kahta kangaspalaa saadaan tällä tavalla ohut liitoskohta, ja jossa nurjalle puolelle tulee näkyviin kaksi ommelta ja oikealle puolelle yksi ommel. Piti oikein tehdä mallitilkku, etten unohda, kun kirja lähtee nyt takaisin kirjastoon muiden lainattavaksi.




sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Anni Ignatius: Korjaa kauniiksi - Käsikirja kodin vaatehuoltoon

Anni Ignatius: Korjaa kauniiksi - Käsikirja kodin vaatehuoltoon. Otava. 2020. Sivuja 199.

Käsityö- ja muita opaskirjoja on kertynyt hyllyyn sen verran yli oman tarpeen, että olen ryhtynyt vähän tarkemmin harkitsemaan kulloisiakin ostoksia. Näin teen: kun luen jostain kiinnostavasta kirjasta, joku podcastaaja esittelee ja suosittelee tai bloggaaja mainitsee jonkun teoksen, en ryntääkään heti Adlibriksen sivuille tai suoraan kirjakauppaan, vaan tilaan kyseisen opuksen kirjastosta. Kun kirja sitten tulee, tutustun siihen ja jos on riittävän kiinnostava ja tuntuu käyttökelpoiselta pidemmällekin ajalle, otan investoinnin harkintaan. 

Näin kävi myös Anni Ignatiuksen kirjalle Korjaa kauniiksi - Käsikirja kodin vaatehuoltoon.

20210502_220646.jpg

Kirjaan olin varmaan yli puoli vuotta jonossa, mutta nyt se vihdoin tuli. On meinaan kehumisen arvoinen kirja ja harkitsen melko vakavasti opuksen hankkimista omaksi .

Esimerkkejä aihealueista: Mitä pitää tietää ennen korjaamista. Vaatteen muokkaaminen (kaventaminen, lyhentäminen jne). Korjaa neulalla ja langalla. Korjaa ompelukoneella. Tahrat. Hajut. Nukka. Farkut ja niiden korjaaminen. Kun vaatetta ei voi enää korjata. Tekstiilien kierrätys. Hakemisto vaatekappaleen mukaan.

Tietysti nämä jutut löytyvät netistäkin esim. Marttojen sivuilta. Olen sieltä itsekin löytänyt neuvoja, kun minulle on kiikutettu esim. lapsen talvihaalari, johon tarvitaan uusi vetoketju. Tai kun avaimet ovat kuluttaneet reiän farkkujen taskuun; "Voisko tähän tehdä uuden taskun?". Imartelevaa, kun jälkikasvulla on niin vankka usko meikäläisen ompelutaitoihin. Hieno kone kyllä löytyy, taidoista en tiedä. 

Suosittelen tutustumaan opukseen. Ohjeet ovat selkeitä. Hyvät kuvat ja selkeä hakemisto. Tilatkaa vaikka kirjastoon.

Helmet-lukuhaaste täydentyy kohtaan:

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

tiistai 1. joulukuuta 2020

Maailman parhaimmat pelaajat

 Maailman parhaimmat pelaajat - tekniikat ja taidot.


Nyt piti vetää vähän mutkia suoriksi saadakseni Helmet 2020 -lukuhaasteen täyteen. Vielä jostain pitää puristaa tulevaisuudesta kertova kirja. En kuulu urheilukirjojen lukijoihin, joten suuntasin kirjaston lastenosastolle, josta nappasin kuvan mukaisen teoksen. 

Ihan kelpo kirja; joka aukeamalla esitellään joku pelaaja, kerrotaan faktat hänestä ja sitten viereisellä sivulla selostetaan piirrosten avulla jotain tekniikkaa, esim. sisä-ulko-askelharhautus, valelaukaus jne.

Teos päätyy Helmet 2020 -lukuhaasteen kohtaan:

 14. Urheiluun liittyvä kirja

tiistai 11. elokuuta 2020

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L.Runebergin elämä

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L. Runebergin elämä, 2020, Minervakustannus, 416 sivua


Panu Rajalan Runebergin elämä julkaistiin Runebergin päivänä 5. helmikuuta tänä vuonna 2020. Kansallisrunoilijamme elämänkertoja on julkaistu aiemminkin, mutta tämä kiinnosti erityisesti, koska olen pitänyt Panu Rajalan tyylistä. Tässäkin se toteutuu; teos on vankkaa faktaa, henkilögalleria on runsas ja vuosilukuja vilisee. Se ei kuitenkaan ole mikään raskas luettava, vaan maalaa kuvia, joissa 1800-luvun ihmiset kulkevat aurinkovarjoineen Porvoon mukulakivikatuja pitkin. 

Panu Rajala itsekin kysyy, onko Runebergistä mitään uutta kerrottavaa ja mikä voisi olla hänen oma lisäyksensä kansalliskirjailijan elämään ja runouteen. Fredrika Runebergistäkin on ilmestynyt useita erikoistutkimuksia ja monografioita. Kirjan takakansitekstin mukaan: "Runebergia innoittivat runoudessa hänen elämänsä naiset ja toistuvat rakastumiset. Vaikka Runebergin rakkauselämästä on kirjoitettu paljon, silti on onnistuttu ohittamaan hänen kohtalokkaimman rakkautensa syvin merkitys. On aika antaa puhevalta toiselle osapuolelle, neiti Emilie Björksténille, jonka vaikutuksen myös Fredrika Runeberg tuskaisen hyvin tunsi."

Jos olisin kirjallisuustieteen opiskelija lukisin teosta eri tavalla, nyt keskityin vain eläytymään 1800-luvun sivistyneistön tunnelmiin. En myöskään lukenut aivan koko kirjaa, vaan valitsin lukuja sieltä täältä. Tarina on jaettu 33 lukuun, joilla jokaisella on hyvin sisältöä kuvaava ja valintaa helpottava nimi. Neljän ensimmäisen luvun nimet ovat: Sinulle, vaarallinen rakastettuni, Merikapteenin poika, Akatemian ja arkkipiispan ohjissa, Lempeä Laguksen pappilassa. Viimeisen luvun nimi on: Hautajaiset, maine ja muistojen koti. 

Varsinaisen elämänkerran jälkeen tulevat:

Jälkisanat, Lähdeviitteet, Kirjallisuus ja lähteet, Henkilöhakemisto, Teoshakemisto, J.L.Runebergin vuosiluvut.

Jälkisanat ovat Panu Rajalan omat. Nuo muut yllämainitut tekevät teoksesta tieteellisemmän ja tulevat varmaan toimimaan kirjallisuustieteen opiskelijoiden tukena opinnoissaan. Ne myös innostavat tutustumaan Runebergiin jälleen kerran uudestaan. Eikä vain häneen, vaan myös Fredrika-vaimo on erittäin kiinnostava hahmo, jolla on ollut oma kirjallinen uransa. 

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5.2.1804 ja kuoli 6.5.1877. Pikkuserkku Fredrika Charlotta Tengström syntyi 2.9.1807 ja kuoli 27.5.1879.

Melkein tekisi mieli hankkia tämä teos omaan hyllyyn, jotta voisi siihen pala palalta palata. 

Helmet-lukuhaaste 2020 täydentyy:

17. Tutkijan kirjoittama kirja

24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa

44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa


tiistai 25. helmikuuta 2020

Yvonne Nykopp: Släkternas väv

Yvonne Nykopp: Släkternas väv. 2019

Min vän Yvonne började forska i sin släkt. Det blev för henne en lärorik och rolig, men också en sorlig resa. Forskningen ledde till att den här boken på nästan 300 sidor blev till. Fint gjort, Yvonne!


Släkternas väv omfattar förutom själva berättelsen även kartor, många foton, kopior på många brev, släkttavlor och en källförteckning.

Tidsspannet sträcker sig över drygt 400 år. Texten ger en uppfattning om hur förfäderna levde börjande från1600-talet. Yvonne har placerat individerna i större sammanhang genom att berätta vilka skeenden i samhället som påverkat människorna då. Läsaren får också en uppfattning om hur de många blodiga krigen, bristen på mat och sjukdomarna påverkat dem som levat då. 

Intressant detalj är att släktnamnet Nykopp härstammar - och släkten kommer från - staden Nyköping i Sverige. Namnet var latiniserat och blev Nycopia. Den första kända personen i släkten är Magnus Petri Nycopensis vars son var Laurentius Magni Nycopensis (född 1585). Senare generationer har förkortat namnet till Nycop och Nykopp. 

Släkten har en spännande historia; de har rest mycket, bott, studerat och arbetat i olika länder (Sverige, Estland, England, Frankrike, Algeriet). Under skrivandets gång har Yvonne rest till de flesta platserna som varit viktiga i familjens historia. Yvonne konstaterar att ända från början har släktens medlemmar hört till en lyckligt lottad minoritet, vilket gjort det möjligt att de kunde bekosta sin utbildning, vilket i sin tur ledde till viktiga och inflytelserika positioner i samhället; några av släktingarna deltog också i de ständigt pågående krigen. Kvinnorna i släkten har varit starka personligheter och de som är födda i sekelskiftet 1800–1900 har haft yrken utanför hemmet.

Att släktens medlemmar har redan mycket tidigt varit högt utbildade och i viktiga positioner i samhället bidrar till att det finns mycket information att finna om dem och deras karriärer. Yvonne har visst fantiserat en del av detaljer i denna bok, men med tanke på någon annan släktforskning, kunde man kanske fantisera lite mera ifall forskningen ger enbart namn, födelsetid och -ort. Ett bra exempel är Enni Mustonens bokserie Syrjästäkatsojan tarinoita. 

Släkternas väv har Yvonne nu dokumenterat sin släkts historia. Det kommer att i sinom tid bli spännande läsning för hennes fyra kära barnbarn.

Helmet läsutmaning får följande tillägg:

17. Boken är skriven av en forskare
34. I bokens titel finns ett ord som har med naturen att göra (jag tolkar här ordet väv något fritt)

---------------------------------------------------


Ystäväni Yvonne Nykopp on tutkinut sukuaan aina 1500-1600 luvulle saakka ja tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt kuvan mukainen teos Släkternas väv.

Tarina antaa paljon tietoa elämästä kullakin sen kuvaamalla vuosisadalla. Mukana ovat Ruotsin suurvallan aika, monet veriset sodat, ruokapula ja monet sairaudet, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten elämään.

Mielenkiintoinen tarina on sukunimen Nykopp alkuperä. Nimi ja suku on lähtöisin Nyköpingistä, Ruotsista. Nimi oli latinalaistettu ja oli silloin Nycopia. Suvun ensimmäinen löydetty jäsen on ollut Magnus Petri Nycopensis, jonka syntymäaika ei ole tiedossa, mutta hänen poikansa Laurentius Magni Nycopensis on syntynyt 1585. Myöhemmin nimeä on lyhennetty muotoon Nycop ja Nykopp. Osa Ruotsin puolella asuvista sukulaisista käyttää versiota Nycop.

Suvun tarina on mielenkiintoinen; he ovat matkustaneet paljon, asuneet, opiskelleet ja työskennelleet useissa eri maissa: mainitaan Ruotsi, Eesti, Englanti, Ranska, Algeria. Yvonne on kirjoitustyön aikana matkustanut useisiin kohteisiin, jotka ovat olleet tärkeitä hänen sukulaisilleen ja etsinyt nimenomaiset paikat ja osoitteet. Useista näistä on myös kuvia kirjassa.

Se, että suvun jäsenet ovat jo hyvin varhain olleet korkeasti koulutettuja ja merkittävissä yhteiskunnan tehtävissä on mahdollistanut sen, että heistä on löydettävissä paljon tietoa. Myös kirjeenvaihtoa on säilynyt, mikä on sukututkijalle arvokasta materiaalia. Mieleeni tuli Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -kirjasarja. Jos sukututkija löytää menneistä polvista vain nimitiedot ja syntymäajan ja paikan, voisi ehkä enemmän mielikuvitusta käyttäen kirjoittaa "oman sukunsa tarinan".

Vaikka tässäkin teoksessa on mukana mielikuvitusta, on Yvonne kuitenkin hienosti saattanut sukunsa tarinan kansien väliin. Varmasti hänen neljä lapsenlastaan aikanaan lukevat tarinaa ihaillen ja ihmetellen.

Merkitsen Släkternas väv -kirjan Helmet 2020 lukuhaasteeseen kohtiin:

17. Tutkijan kirjoittama kirja
34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana

torstai 16. tammikuuta 2020

Fransesca Cavallo ja Elena Favilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille


Fransesca Cavallo ja Elena Favilli: Iltasatuja kapinallisille tytöille. Kustantamo S&S. 2017. 201 sivua.
Alkuteos: Good Night Stories for Rebel Girls. 2016
Suometanut: Maija Kauhanen



"Tämän kirjan pitää löytyä jokaisen tytön ja nuoren naisen yöpöydältä" lukee takakannessa.

Kirja tarjoaa iltasatujen muodossa 100 tarinaa naisista, jotka omalta osalta ovat muuttaneet maailmaa tai ainakin oman elämänsä. Mukana on taiteilijoita, vakoojia, hallitsijoita, merirosvoja, urheilijoita, tieteilijöitä, astronauttteja ja myös aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat omalta osaltaan tehneet rohkeita ratkaisuja. Jokaisesta naisesta kerrotaan yhden sivun verran ja samalla aukeamalla on hänestä tehty piirroskuva.

Testaan tätä seuraavana lukulähettiläskertana valikoiduin osin. Katsotaan, miten onnistuu.

Merkitsen tämän iltasatukirjan Helmet-lukuhaasteen kohtaan:

19. Kirja, jota luen yhdessä jonkun kanssa

maanantai 6. tammikuuta 2020

Jukka Pakkanen: 50-luvun sanakirja

Jukka Pakkanen: 50-luvun sanakirja, Like. 2012. 136 sivua


Jostain sain impulssin Jukka Pakkasen teoksen 50-luvun sanakirjan lainaamiseen kirjastosta. Kirja on se mitä lupaa, eli aakkosjärjestyksessä etenevä luettelo 50-luvun ilmiöistä, joista jokaisesta otetaan olennainen 1-3 sivun verran. Pakkanen itse nimittää tekstiä "dokumentaarinen fiktio, jossa aikalaiset kertovat elämästään".

Itse olen vasta 50-luvulla syntynyt, joten en aivan kaikkea tuolta vuosikymmeneltä tunnistakaan, toki moni asia oli ajankohtainen vielä 60-luvulla, josta minullakin on vähän parempi muistikuva. Tässä muutama esimerkki aiheista: Paul Anka, Brylcreem, Converse, Cutex, Kansanhiihto, Sitruunasooda. Korean sota, Olympiakisat.

Voisi käydä vaikka lahjakirjana, jollekin nuoruutensa 50-luvulla viettäneelle.

Helmet-lukuhaasteeseen merkitsen tämän kohtaan:

24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa (kai se käy, vaikka osa on novellikokoelmia)
37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa
50. Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja



tiistai 18. kesäkuuta 2019

Kristiina Harjula: Ollanko me jo vanhoja?

Kristiina Harjula: Ollaanko me jo vanhoja - Elämää suurten ikäluokkien matkassa. Kirjapaja. Helsinki 2018



Adlibriksen kuvaus:

Hellahuoneista arava-kaksioihin ja syrjäkyliltä kaupunkiin. Niukkuudesta kulutusjuhliin. Nuorisokulttuurin airuista eläkeläisiksi. Miten vuosikymmenet ovat menneet, mikä muuttunut ja mikä pysynyt?

Kristiina Harjulan teos kulkee suurten ikäluokkien matkan sotienjälkeisestä Suomesta tähän päivään. Miltä vuosikymmenet näyttävät nykyisellä elämänkokemuksella? Miten sukupolvi, joka on kasvatettu olemaan hyödyksi, kohtaa vanhuuden? Miten monena onkaan elämässä tullut oltua?

Teos on mainio aikamatka suurten ikäluokkien vaiheisiin - tekijän omiin kokemuksiin lomittuvat ikätovereiden kokemukset, pohdinta, arjen muistot ja historian tapahtumat. Ollaanko me jo vanhoja on ihmisenkokoinen elämäkerta kokonaisesta sukupolvesta.

                  

Kirjassa on kaksi tasoa: yleinen ja yksityinen. Suomen ja maailman lähihistoriakäydään läpi vuosikymmen kerrallaan 1940-luvun sotavuosista alkaen. Ensin kerrotaan, mitä kulloisena vuosikymmenenä tapahtui maailmalla ja suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä - kahvimainoste Paula-tytöt, lasten pihaleikit, nuorisomuoti ja kaupungistuminen jne. Sitten tuon ajan eläneet kertovat mitä heille tapahtui ja miten elivät kyseisenä vuosikymmemenä.

Ollaanko me jo vanhoja  voi lukea monella tavalla. Voi lukea vain yleiset osuudet tai vain henkilökohtaiset osuudet. Voi luea koko kirjan kannesta kanteen tai vain ne ajat, jotka itseä kiinnostavat. Minua kiinnosti erityisesti lukea analyysiä 90-luvun laman syistä. Idänkaupan hiipuminen ei ollut ainoa syy tai koko läntisen maailman taloudellinen notkahdus, vaan huonosti hoidettu talouspolitiikka, esimerkkinä valuuttalainojen vapauttaminen, joka sitten aiheutti monta taloudellista katastrofia ja ylivelkaantumista. Toivottavasti nämä ajat ja ne päätöksenteot pysyvät myös nykypolitiikkojen mielessä - tuo aika ei kuitenkaan ole niin kovin kaukana.

Oikein mukavasti rakennettu kokonaisuus.