maanantai 31. elokuuta 2020

Nuotio & Soininen: Nainen parvekkeella

 Eppu Nuotio & Pirkko Soininen: Nainen parvekkeella, 2016



Päädyin lainaaman tämän dekkarin, kun se mainittiin Enni Mustosen Pukija-kirjan taustatiedoissa. Kyseessä on vielä yksi mielikuvituksen tuote tunnetun taidemaalarin Albert Edelfeltin naissuhteista. 

Ilta-Sanomat mainitsee kyseessä olevan "kutkuttava taidemysteeri, dekkari, rakkauskertomus ja kehitysromaani". Onhan se sitä. Edelfeltin maalauksessa nainen seisoo parvekkeella nojaten sen kaiteeseen. Hän katselee kadulle ja pukee käsineitä käsiinsä; on ikään kuin lähdössä ulos. Edelfelt on katsonut naista sisältä huoneesta käsin. Kirjassa arvellaan alkuperäisenä mallina olleen Edelfeltin suuri rakkaus Virginie, jota myös taidehistorioitsija Anna Kortelainen on yrittänyt jäljittää Pariisista.

Nainen parvekkeella aloittaa Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen tunnettujen taideteosten ympärille kiertyvien dekkarien sarjan, jonka päähenkilönä toimii omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta. Sarjassa on sittemmin ilmestynyt Sakset tyynyn alla ja Punainen vaate. 

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy:

11. Vaihtoehtohistoria

15. Fiktiivinen kertomus, jossa on mukana todellinen henkilö

tiistai 25. elokuuta 2020

Maryse Condé: Desirada

Maryse Condé: Desirada. Leopard förlag. Stockholm. 2009

Översättning: Helena Böhme

Jag har läst de första 50 sidorna av denna ytterst intressanta bok, men måste tyvärr lämna den tillbaka. Kommer definitivt att reservera om den på bibban för att få njuta av boken i lugn och ro.

Maryse Condé är född 1937 på Guadeloupe och anses vara en av den karibiska litteraturens främsta författare. Hon har skrivit ett antal böcker och har undervisat bl.a. vid Sorbonne och Harvard och är professor emeritus vid Columbia University.

Huvudpersonen i Desirada är Maria-Noelle som blir lämnad av sin mor, den 15 åriga Reynalda hos den barnlösa Renélis på Guadeloupe. Maria-Noelle har fyllt 10 år då hennes mor vill ha henne hos sig i Paris. Men Maria-Noelle vill senare åka tillbaka och söka sanningen om Reynalda och sin okände far.

"Vem var barnets riktiga mamma? Hon som hade skött om hennes mässling, smittkoppor och öroninflammationer eller hon som gjorde sig märkvärdig i Frankrike?"

Desirada är enligt vad jag kunde hitta inte översatt till finska och inget annat av Maryse Condé heller . Kanske blir hon det ännu - åtminstone Dagens Nyheter har skrivit henne vara "i Nobelprisklass".

Helmet 2020 läsutmaning får tillägg:

25. I boken är någon på en ö

32. Boken har ursprungligen kommit ut på ett språk du inte kan (franska)


maanantai 24. elokuuta 2020

Heidi Köngäs: Mirjami

 Heidi Köngäs: Mirjami. 2019. Otava. 347 sivua.


Mirjami on itsenäinen jatko-osa Heidi Köngäksen aiempaan Sandra-nimiseen kirjaan. Sandraa en ole lukenut, mutta ymmärtääkseni kertoo 1918-vuoden aikaisista ajoista, jolloin Sandran mies taisteli punaisten puolella. Mirjami on Sandran tytär ja aika on nyt talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan vuodet.

Oikein luettava kirja, antaa hyvää ajankuvaa. Näkökulma on naisten ja kirjan luvut on kirjoitettu  päiväkirjan muotoon, jossa Mirjami, hänen äitinsä Sandra ja sisarensa Annikki ja Soili kukin vuorollaan kirjaavat tuntojaan. Hyvin tulee esille sotaväsymys, pelko läheisten puolesta, kaiken niukkuus, sairaudet ja selviäminen. Lounaaksi syödään lanttukuutioita ja päivälliseksi leipäkeittoa. En uskalla edes kuvitella, miten kipeä vatsani voisi olla niin usein lantun syömisestä.

Omat vanhempani ovat olleet nuoria aikuisia noina aikoina. Ovatko hekin syöneet lanttukuutioita, leipäkeittoa ja juoneet korviketta?

 "Muista minua, hän sanoo vetäessään asetakin ylleen. Muistan varmasti, vastaan."

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy:

4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä

9. Kirjassa kohdataan pelkoja

37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa

41. Kirjassa laitetaan ruokaa ja leivotaan

tiistai 11. elokuuta 2020

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L.Runebergin elämä

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L. Runebergin elämä, 2020, Minervakustannus, 416 sivua


Panu Rajalan Runebergin elämä julkaistiin Runebergin päivänä 5. helmikuuta tänä vuonna 2020. Kansallisrunoilijamme elämänkertoja on julkaistu aiemminkin, mutta tämä kiinnosti erityisesti, koska olen pitänyt Panu Rajalan tyylistä. Tässäkin se toteutuu; teos on vankkaa faktaa, henkilögalleria on runsas ja vuosilukuja vilisee. Se ei kuitenkaan ole mikään raskas luettava, vaan maalaa kuvia, joissa 1800-luvun ihmiset kulkevat aurinkovarjoineen Porvoon mukulakivikatuja pitkin. 

Panu Rajala itsekin kysyy, onko Runebergistä mitään uutta kerrottavaa ja mikä voisi olla hänen oma lisäyksensä kansalliskirjailijan elämään ja runouteen. Fredrika Runebergistäkin on ilmestynyt useita erikoistutkimuksia ja monografioita. Kirjan takakansitekstin mukaan: "Runebergia innoittivat runoudessa hänen elämänsä naiset ja toistuvat rakastumiset. Vaikka Runebergin rakkauselämästä on kirjoitettu paljon, silti on onnistuttu ohittamaan hänen kohtalokkaimman rakkautensa syvin merkitys. On aika antaa puhevalta toiselle osapuolelle, neiti Emilie Björksténille, jonka vaikutuksen myös Fredrika Runeberg tuskaisen hyvin tunsi."

Jos olisin kirjallisuustieteen opiskelija lukisin teosta eri tavalla, nyt keskityin vain eläytymään 1800-luvun sivistyneistön tunnelmiin. En myöskään lukenut aivan koko kirjaa, vaan valitsin lukuja sieltä täältä. Tarina on jaettu 33 lukuun, joilla jokaisella on hyvin sisältöä kuvaava ja valintaa helpottava nimi. Neljän ensimmäisen luvun nimet ovat: Sinulle, vaarallinen rakastettuni, Merikapteenin poika, Akatemian ja arkkipiispan ohjissa, Lempeä Laguksen pappilassa. Viimeisen luvun nimi on: Hautajaiset, maine ja muistojen koti. 

Varsinaisen elämänkerran jälkeen tulevat:

Jälkisanat, Lähdeviitteet, Kirjallisuus ja lähteet, Henkilöhakemisto, Teoshakemisto, J.L.Runebergin vuosiluvut.

Jälkisanat ovat Panu Rajalan omat. Nuo muut yllämainitut tekevät teoksesta tieteellisemmän ja tulevat varmaan toimimaan kirjallisuustieteen opiskelijoiden tukena opinnoissaan. Ne myös innostavat tutustumaan Runebergiin jälleen kerran uudestaan. Eikä vain häneen, vaan myös Fredrika-vaimo on erittäin kiinnostava hahmo, jolla on ollut oma kirjallinen uransa. 

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5.2.1804 ja kuoli 6.5.1877. Pikkuserkku Fredrika Charlotta Tengström syntyi 2.9.1807 ja kuoli 27.5.1879.

Melkein tekisi mieli hankkia tämä teos omaan hyllyyn, jotta voisi siihen pala palalta palata. 

Helmet-lukuhaaste 2020 täydentyy:

17. Tutkijan kirjoittama kirja

24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa

44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa


keskiviikko 5. elokuuta 2020

Sofia Lundberg: Den röda adressboken

Sofia Lundberg: Den röda adressboken, 2015




Sofia Lundberg är född 1974 i Västerås. Hon är författare, journalist och pedagog.

Den röda adressboken är hennes tribut som romanförfattare. Hon har tidigare gett ut faktaböcker om barn. Efter Den röda adressboken har hon fortsatt att skriva romaner såsom Ett frågetecken och ett halvt hjärta och Eken står där än. Rättigheterna till Den röda adressboken har sålts till 27 länder över hela världen.

Doris har haft samma adressbok sedan 1928. I den finns alla de människor som hon mött genom livet, men av vilka de flesta är redan döda. De enda kontakten Doris har är hemhjälpens besök och Skype-samtalen med systerdotterdottern Jenny på andra sidan Atlanten. 

En dag börjar Doris skriva om namnen som finns i adressboken. Hon skriver för Jenny, som kommer att vara den enda att minnas henne. Det blir en berättelse om ett långt och händelsefullt liv.

Kulturbloggen skriver: "Det är en fascinerande läsning som går långt in under huden och föder tankar långt bortom texten."

Helmet läsutmaning 2020 får tillägg:

30. I boken blir en människa räddad
35. I boken använder någon sociala medier 
39. Någon flyger i boken
44. I boken växlar man brev

- - - - - - - - - - - - - - - - 

Sofia Lundberg: Den röda adressboken
Käännös: Punainen osoitekirja
Suomentanut: Tuula Kojo

Sofia Lundberg (s. 1974 Västerås) on kirjailija, journalisti ja pedagogi.

Punainen osoitekirja on Sofia Lundbergin ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Hän on aiemmin julkaissut lapsiin liittyviä asiateoksia. Punaisen osoitekirjan jälkeen hän on julkaissut lisää romaaneja, joita on myös suomennettu, esim. Tapaa minut tammen alla ja Toinen puoli sydäntä. Punaisen osoitekirjan oikeuksia on myyty 27 maahan eri puolille maailmaa.

Doriksella on ollut sama osoitekirja vuodesta 1928 lähtien. Kirjaan on merkitty kaikki ihmiset, joita hän on elämänsä varrella kohdannut, mutta jotka ovat enimmäkseen jo kuolleet. Doriksen ainoat ihmissuhteet ovat enää kotipalvelun hoitajat sekä Jenny, sisaren tyttärentytär Atlantin takana, jonka kanssa Doris on Skype-yhteydessä. 

Eräänä päivänä Doris ottaa osoitekirjan käteensä ja alkaa kirjoittaa. Hän kirjoittaa Jennylle ja hän kirjoittaa ihmisistä, joiden nimien kohdalla lukee "kuollut". Hän kirjoittaa, mitä nämä ovat merkinneet ja miten elämä on näiden henkilöiden kautta ja vuoksi muotoutunut. Syntyy koko elämän kattava runsas tarina, joka vie lukijan eri puolille maailmaa yllättäviinkin käänteisiin.

Helmet lukuhaaste 2020 täydentyy:

30. Kirjassa pelastetaan ihminen
35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa
39. Kirjassa lennetään
44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa

Max Seeck: Den trogne läsaren

 Max Seeck: Den trogne läsaren. Ljudbok Originalets titel: Uskollinen lukija. Tammi. 2019. "En finsk thriller som utspelar sig under nå...