Helmet 2020 -lukuhaaste on valmis

 Helmet 2020 -lukuhaaste on valmis. Innolla odotan seuraavaa. Tästä opin, että otan ensi vuonna "hankalat" käsittelyyn heti.

1.       Kirja on vanhempi kuin sinä

James Joyce: Dubliners

2.       Iloinen kirja

Eva-Liisa Heroja: Jos tulen vanhaksi, ostan itselleni hatun

3.       Kirja, johon suhtaudut ennakkoluuloisesti

Orhan Pamuk: Den rödhåriga kvinnan

4.       Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä

Taina Latvala: Venetsialaiset / Heidi Köngäs: Mirjami / Nina Wähä: Testamente

5.       Saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja                    

Niilo Aikio: Niga

6.       Kirjan nimi alkaa ja päättyy samalla kirjaimella    

Minna Canth: Anna-Liisa

7.       Kirjassa rikotaan lakia

Per Petterson: En suostu / Nele Neuhaus: Snövit ska dö / Sofi Oksanen: Koirapuisto

8.       Kirja, jonka joku toinen valitsee puolestasi

Orhan Pamuk: Den rödhåriga kvinnan

9.       Kirjassa kohdataan pelkoja               

Julian Barmes: Tidens larm / Heidi Köngäs: Mirjami / Sofi Oksanen: Koirapuisto

10.   Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa                 

James Joyce: Dubliners / Pajtim Statovci: Bolla

11.   Vaihtoehtohistoria

Enni Mustonen: Pukija / Nuotio & Soininen: Nainen parvekkeella / Nuotio & Soininen: Sakset tyynyn alla

12.   Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera                    

Minna Canth: Anna-Liisa

13.   Kirjassa eksytään      

Niilo Aikio: Niga

14.   Urheiluun liittyvä kirja

Maailman parhaimmat pelaajat - tekniikat ja taidot

15.   Fiktiivinen kertomus, jossa mukana todellinen henkilö                 

Julian Barmes: Tidens larm / Enni Mustonen: Pukija / Nuotio & Soininen: Nainen parvekkeella / Nuotio & Soininen: Sakset tyynyn alla

16.   Kirjalla on kirjassa tärkeä rooli        

Orhan Pamuk: Den rödhåriga kvinnan

17.   Tutkijan kirjoittama kirja                    

Yvonne Nykopp: Släkternas väv / Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L.Runebergin elämä

18.   Sinulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja       

Hitomi Kanehara: Käärmeitä ja lävistyksiä

19.   Kirja, jota luet yhdessä jonkun kanssa                       

Nina Wähä: Testamente / Kjell Westö: Tritonus / Michelle Obama: Minun tarinani

20.   Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kirja          

Kertin Ekman: Gubbas hage

Niilo Aikio: Niga

21.   Pidät kirjan ensimmäisestä lauseesta                       

Michelle Obama: Minun tarinani / Sofi Oksanen: Koirapuisto

22.   Kirjassa on epäluotettava kertoja   

Hitomi Kanehara: Käärmeitä ja lävistyksiä

23.   Kirja on julkaistu myös selkokielellä                          

Leena Lehtolainen: Luminainen

24.   Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa

Jukka Pakkanen: 50-luvun sanakirja / Nele Neuhaus: Snövit ska dö / Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L.Runebergin elämä

25.   Kirjassa ollaan saarella                        

Maryse Condé: Desirada

26.   Kirjailijan sukunimi alkaa kirjaimella X, Y, Z, Å, Ä tai Ö                    

Ågren Gösta: Jär

27.   Runomuotoinen kertomus, runoelma tai säeromaani                     

Ågren Gösta: Jär / Pablo Neruda: Andien mainingit

28.   Tulevaisuudesta kertova kirja          

Réka Király: Pieni suuri tarina huomisesta

29.   Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva 

Hitomi Kanehara: Käärmeitä ja lävistyksiä

30.   Kirjassa pelastetaan ihminen           

Nele Neuhaus: Snövit ska dö / Sofia Lundberg: Den röda adressboken

31.   Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla               

Nina Wähä: Testamente / Niilo Aikio: Niga

32.   Kirja on alun perin julkaistu kielellä, jota et osaa  

Orhan Pamuk: Den rödhåriga kvinnan / Maryse Condé: Desirada / Hitomi Kanehara: Käärmeitä ja lävistyksiä

33.   Kirjassa tapahtuu muodonmuutos

Hitomi Kanehara: Käärmeitä ja lävistyksiä

34.   Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana                  

Yvonne Nykopp: Släkternas väv / Kertin Ekman: Gubbas hage

35.   Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa                       

Sofia Lundberg: Den röda adressboken

36.   Tunnetun henkilön suosittelema kirja                       

Pablo Neruda: Andien mainingit

37.   Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa                   

Jukka Pakkanen: 50-luvun sanakirja / Heidi Köngäs: Mirjami / Michelle Obama: Minun tarinani

38.   Kirjan kannessa tai kuvauksessa on puu                   

Kjell Westö: Tritonus

39.   Kirjassa lennetään   

Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa / Enni Mustonen: Pukija / Sofia Lundberg: Den röda adressboken

40.   2010-luvulla kuolleen kirjailijan kirjoittama kirja  

Helena Anhava: Eihän elämälle mitään voi

41.   Kirjassa laitetaan ruokaa tai leivotaan                      

Enni Mustonen: Pukija / Heidi Köngäs: Mirjami

42.   Kirjassa on isovanhempia                  

Eva-Liisa Heroja: Jos tulen vanhaksi, ostan itselleni hatun / Enni Mustonen: Pukija

43.   Kustantamon kirjasarjassa julkaistu kirja                 

Pablo Neruda: Andien mainingit

44.   Kirjassa on kirjeenvaihtoa                 

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L.Runebergin elämä / Sofia Lundberg: Den röda adressboken

45.   Esikoiskirja                  

Anna-Maria Eilittä: Kun olen poissa

46.   Kirjassa on sauna      

Taina Latvala: Venetsialaiset / Enni Mustonen: Pukija

47.   Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samankaltaiset nimet 1                          

Henrik Tikkanen: Brändövägen 8, Brändö, Tel. 35

48.   Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samankaltaiset nimet 2                          

Henrik Tikkanen: Bävervägen 11, Hertonäs

49.   Vuonna 2020 julkaistu kirja               

Enni Mustonen: Pukija / Kjell Westö: Tritonus

50.   Kirjaston henkilökunnan suosittelema kirja           

Jukka Pakkanen: 50-luvun sanakirja

Réka Király: Pieni SUURI TARINA huomisesta

 Réka Király: Pieni SUURI TARINA huomisesta. WSOY. 2013

Vähän nolottaa, kun menen nyt näin aidan ali tässä lukuhaasteessa. Viimeinen tyhjä haastekohta oli siis tulevaisuudesta kertova kirja. En oikein välitä science fiction -osastosta, joten suuntasin taas kirjaston lasten osastolle ja sieltä löytyi tämä oikein viehättävä pieni suuri tarina.

Tarinan eläimet tietävät, mitä tarkoittaa tänään ja eilen, mutta kukaan ei tiedä mitä tarkoittaa huomenna ja sitä he yhdessä pohtivat. Kysymykseen ei tule ratkaisua ja viimeinen lause onkin: Mitähän metsässä tapahtuu HUOMENNA?

Lapsillehan tämä on kirjoitettu, mutta suuri filosofinen kysymys on tietenkin takana: Mitä tapahtuu huomenna?

Kuvitus on tekijän, eikä mielestäni oikein onnistunut. Kansikuvassa vielä erottaa, että tuossa on siili, pöllö ja hiiri. Sisäsivuilla kuvat ovat suuria ja eläimet vain osittain näkyvissä. Miten lapsi voi tunnistaa, mistä eläimestä on kysymys? Rajansa tyylittämisellä ja yksinkertaistamisellakin. 

Helmet 2020 -lukuhaaste täyttyy tämän opuksen myötä kohdassa:

28. Tulevaisuudesta kertova kirja

Maailman parhaimmat pelaajat

 Maailman parhaimmat pelaajat - tekniikat ja taidot.

Nyt piti vetää vähän mutkia suoriksi saadakseni Helmet 2020 -lukuhaasteen täyteen. Vielä jostain pitää puristaa tulevaisuudesta kertova kirja. En kuulu urheilukirjojen lukijoihin, joten suuntasin kirjaston lastenosastolle, josta nappasin kuvan mukaisen teoksen. 

Ihan kelpo kirja; joka aukeamalla esitellään joku pelaaja, kerrotaan faktat hänestä ja sitten viereisellä sivulla selostetaan piirrosten avulla jotain tekniikkaa, esim. sisä-ulko-askelharhautus, valelaukaus jne.

Teos päätyy Helmet 2020 -lukuhaasteen kohtaan:

 14. Urheiluun liittyvä kirja

Minna Canth: Anna-Liisa

 Minna Canth: Anna-Liisa. Artemira Publishing. 2018. Finnish Easy Reading -sarjaa.

Tämän selkokieliversion nappasin kirjastosta ja luin ihan vaan lukuhaasteen täytteeksi. Olen kyseisen teoksen lukenut joskus aiemmin ja nähnyt ainakin yhden elokuvaversion.

Minna Canth (1844-1897) kirjoitti Anna-Liisa -näytelmän vuonna 1895. Hän oli kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Wikipedian mukaan hän oli ensimmäinen merkittävä suomenkielinen näytelmäkirjailija ja prosaisti Aleksis Kiven jälkeen sekä ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen. Minna Canth oli kuopiolainen ja seitsemän lapsen äiti.

Anna-Liisa kertoo nuoren morsiamen tarinan. Hän odottaa innoissaan hääpäiväänsä, kun paikalle saapuu mies menneisyydestä. Tämä uhkaa paljastaa Anna-Liisan salaisuuden, mikäli tyttö ei suostu hänelle vaimoksi. 

Anna-Liisa pääsee Helmet 2020 -lukuhaasteen kohtiin:

6. Kirjan nimi alkaa ja päättyy samalla kirjaimella

12. Kirjasta on tehty näytelmä tai ooppera

Pablo Neruda: Andien mainingit

 Pablo Neruda: Andien mainingit. Tammi 2005. Ensimmäinen painos ilmestyi 1972.

Pablo Nerudaa luettiin ahkerasti 60- ja 70-luvuilla. Tästäkin kokoelmasta löytyvät iki-ihanat Tämänkin hämärän ja Tänä yönä voin kirjoittaa...

Pablo Neruda (1904-1973), oikealta nimeltään Ricardo Eliecer Neftali Reyes Basoalto oli chileläinen runoilija, diplomaatti ja kommunistipuolueen poliitikko. Neruda joutui poliittiseen epäsuosioon ja piileskeli maan alla ja myös maanpaossa useissa Euroopan maissa ja Neuvostoliitossa. Hänen kuolemaansa on tutkittu jälkeenpäin, koska on epäilty hänen joutuneensa myrkytetyksi. Pablo Neruda sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1971 

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy:

27. Runomuotoinen kertomus, runoelma tai säeromaani

36. Tunnetun henkilön suosittelema kirja (Pekka Haavisto)

43. Kustantamon kirjasarjassa julkaistu kirja (Tammen klassikkopokkarit)

Leena Lehtolainen: Luminainen

 Leena Lehtolainen: Luminainen. Tammi 2007. Ensimmäinen painos ilmestynyt 1996.

Ihan perus Maria Kallio -dekkari. Tapahtumat sijoittuvat Nuuksioon. Yhtenä sivuteemana on lestadiolaisuus ja siihen liittyvät perhekuviot.

Kirja on kirjoitettu 90-luvulla ja sen huomaa tekstissä mainituista, tuona aikana vaikuttaneista poliitikoista. 

Luminainen pääsee Helmet 2020 -lukuhaasteen kohtaan:

23. Kirja on julkaistu myös selkokielellä  

Niilo Aikio: Niga

 Niilo Aikio: Niga. Novellikokoelma 1. 2015

Tällaisen nappasin kirjastosta, kun piti löytää saamelaisen kirjailijan teos. 

Niga-niminen saamelaispoika elää lapsuuttaan 1940-50 luvun Lapin erämaakylässä perheensä kanssa. Kirjan 25 novellia pohjaavat todellisiin tapahtumiin saamelaisperheen elämässä. Perheen Jouni-isä kalastaa ja metsästää. Niga-poika haluaisi kovasti olla mukana, mutta kun vaikka jänis on tarttunut ansaan Nigan käy tätä sääliksi ja hän päästää saaliin irti. 

Kirjassa saa tutustua tuon aikaisen kalastukseen, riistanpyyntiin ja karjanhoitoon. En tosin aivan tiedä, minkä ikäisille kirja on tarkoitettu; kävisi vaikka koululukemisena peruskouluun. Kaunis, taiteilija Marketta Nilsenin piirroskuvitus.

Niga pääsee mukaan Helmet 2020 lukuhaasteeseen kohtaan:

 5. Saamelaisen kirjailijan kirjoittama kirja

13. Kirjassa eksytään

20. Luonnon monimuotoisuutta käsittelevä kirja

31. Kirjassa kerrotaan elämästä maaseudulla

Taina Latvala: Venetsialaiset

 Taina Latvala: Venetsialaiset. Otava. 2018

255 sivua

Taina Latvala (s. 1982) on kirjoittanut romaaneja, novelleja sekä näytelmiä. Hän on saanut Kalevi Jäntin palkinnon vuonna 2007.

Venetsialaiset on tarina kolmesta sisaruksesta, jotka viettävät kesän viimeisiä päiviä mökillä. Tyttöjen isä on kuollut ja nyt pitäisi päättää, mitä mökille tehdään. Läheisessä kylässä vietetään juuri venetsialaisia, eli mökkikauden päättävää loppukesän juhlaa, jonne sisarukset illan edetessä päätyvät. Kaksi nuorempaa sisarta ovat saman äidin lapsia, mutta vanhin - joka nousee eräänlaiseksi päähenkilöksi - on isän aiemmasta liitosta. 

Sisarusten isä on ollut levoton, paljon poissaoleva, mutta kuitenkin rakastava isä. Salaisuuksia on paljon itse kullakin, ja näissä loppukesän huumaavissa tunnelmissa, niitä aletaan purkaa, eikä kukaan osaa etukäteen ajatella, mitä kaiken takana on. 

Aivan luettava romaani, joka avaa henkilöidensä taustoja vähitellen. Eniten huomiota saa vanhin sisaruksista. Hän tuntuu perinneen isän levottoman luonteen ja kuljettaa tarinaa osin takautumina väistämätöntä loppua kohti.

Helmet 2020 lukuhaaste saa lisäykset:

4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä 

46. Kirjassa on sauna

Nina Wähä: Testamente

 Nina Wähä: Testamente. Norstedts. 2019.

Testamente är en familjekrönika som kretsar kring den finska Tornedalen i Finlands 1980-tal. Den handlar om en fattig bondfamilj Toimi med 12 barn (eller 14 om de döda räknas med). Den handlar om familjens hemligheter om en elak, despotisk pappa, en utsliten mamma som först låtsas som ingenting, men som sedan får krafter att ha det nog.

Njutbar läsning. Enda svåra med boken är dess format. Med sina 437 sidor och något större format (16x24 cm) väger boken 770 gr. Jag brukar läsa i sängen, och då är det tungt att hålla boken i handen. Nu har jag läst en tredje del och tror att jag väntar med resten tills det antingen kommer en pocket-upplaga eller en talbok.  

Helmet 2020 -läsutmaning får tillägg i:

4 Det finns många mänskor på bokens pärm eller i beskrivningen

19 En bok som du läser tillsammans med någon

31 Boken berättar om livet på landsbygden

Sofi Oksanen: Koirapuisto

 Sofi Oksanen: Koirapuisto. Like. 2019. 405 sivua

Koirapuiston tarina on rankka, mutta ei Sofi Oksanen mistään helpoista aiheista ole ennenkään kirjoittanut. Taustana on munasolujen kauppa itsenäistyneessä Ukrainassa. Kerrotaan rakkaudesta, valheista, petollisuudesta, korruptiosta, häikäilemättömyydestä, suurten tuloerojen maasta, jossa kaikki on kaupan, eikä hetkeäkään voi olla aivan turvassa. 

Koirapuisto on hieno kirja ja muistuttaa, miten paljon maailmassa ja Euroopassa tänäkin päivänä on turvattomuutta ja miten se kohdistuu erityisesti naisiin.

Erityinen kiitos kirjan viimeisestä kappaleesta ja sen viimeisistä lauseista.

Helmet 2020 -lukuhaasteessa merkitsen tämän kohtiin:

7. Kirjassa rikotaan lakia  

9. Kirjassa kohdataan pelkoja

21. Pidän kirjan ensimmäisestä lauseesta: "Ehkä kaikki olisi mennyt toisin, jos olisin tunnistanut hänet heti ja ymmärtänyt paeta."

Nuotio-Soininen: Sakset tyynyn alla

 Nuotio-Soininen: Sakset tyynyn alla. Bazar. 2018

Sakset tyynyn alla on toinen osa Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen dekkarisarjaa. Ensimmäinen oli Nainen parvekkeella ja kolmas on Punainen vaate. 

Nainen parvekeella luin jo aikaisemmin ja pakkohan tuo kolmaskin on jostain metsästää, kun tähän kerran on ryhtynyt. 

Jälleen on kyseessä taideteos, "Girl with a Cigarrette" vuodelta 1942, jonka on maalannut englantilainen taidemaalari Frederick Elwell. Ruumiita tulee, ja niihin on aina isketty saksilla kiinni kuva kyseisestä maalauksesta. Miksi, tätä lähtee selvittämään ennestään tuttu dokumentaristi Salome Virta. Mukana kulkevat niin ikään tutut Arvo ja poikansa Tuomas Joenmaa.

Maalauksen ajankohta 1942 luo arvoitukselle oman ympäristönsä. Liikutaan siis sodanaikaisessa Euroopassa ja Belgiassa natsimiehityksen aikoina. 

Melko perustyyppinen rikostarina, jossa höysteenä päähenkilöiden väliset suhteet, mutta tasoa nostaa tuo taidehistoriallinen viitekehys. Se tekee kirjasta oikein mukavan luettavan.

Sakset tyynyn alla pääsee Helmet-lukuhaasteen 2020 kohtiin:

11. Vaihtoehtohistoria

15. Fiktiivinen kertomus, jossa on mukana todellinen henkilö 

Kjell Westö: Tritonus

Kjell Westö: Tritonus. Otava. 2020

Suom.: Laura Beck. 445 sivua

Kjell Westö on hypännyt aivan eri maailmaan aiempiin suku- ja kaupunkitarinoihin verrattuna. Tritonus kertoo kapellimestarin yksinäisyydestä, kahden erilaisen keski-ikäisen miehen ystävyydestä ja paikkansa etsimisestä muuttuvassa maailmassa. 

"Rakkaudessa pettynyt kapellimestari vetäytyy nuolemaan haavojaan saaristohuvilaansa. Onko hänen tähtensä laskussa?" sanoo takakannen teksti, ja onhan se laskussa. Thomas Brander joutuu vähitellen tottumaan ajatukseen, että nuoremmat menevät ohi, eikä uudistuminen enää ole niin helppoa kuin joskus. Välillä herää taistelutahto, välillä valtaa lamaannus. 

Branderin vastaparina toimii naapurissa asuva leskimies, psykologi, koulukuraattori ja paikallisen bändin kitaristi. Reidar Lindell suree vaimoaan ja kaipaa ulkomailla asuvaa tytärtään, mutta on vireästi mukana paikallisen yhteisön toiminnassa, johon hän välillä puoliväkisin kiskoo helposti erakoituvaa naapuriaan mukaan. Kummallakin miehellä on menneiden rakkaussuhteiden taakkaa kannettavanaan. Branderilla on lisäksi terrorismikokemuksen aiheuttamia pelkotiloja. Illanistujaisissaan miehet joskus varovasti raottavat näitä traumojaan toisilleen. Eniten iloa kummallekin tuottaa kuitenkin musiikista keskustelu. 

Pidin kirjasta sitä enemmän, mitä pidemmälle pääsin. Tuntuu, että Westö on todella päässyt henkilöidensä pään sisään;  heidän keskustelunsa ja toimensa tuntuivat uskottavalta. Vähemmän uskottava oli tarinaan ristiriitaa tuova nuori uusnatsipoika. Vai törmäänkö tässä omaan stereotypiaani, että natsismia ihaileva henkilö ei voi olla kiinnostunut ja arvostaa klassista musiikkia? 

Tritonus pääsee Helmet-lukuhaasteen 2020 kohtiin: 

38. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on puu (kyllä tuo on puu, vaikka oksina ovat kapellimestarin kädet)

49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

Hitomi Kanehara: Käärmeitä & lävistyksiä

 Hitomi Kanehara: Käärmeitä ja lävistyksiä

Kirjaston henkilökunta oli ystävällisesti asettanut esille kokonaisen näyttelypöydällisen japanilaista kirjallisuutta. Ehkä joku muukin yrittää täydentää Helmet-lukuhaastetta. Siitä sitten nappasin tällaisen pienen teoksen 124 sivua.

Hitomi Kanehara (s. 1983 Tokio) lopetti koulun 11-vuotiaana. Hän on asunut kadulla vuosikausia ja on sieltä meilaillut kielenkääntäjänä toimivalle isälleen tarinoita. Isä on auttanut tarinoiden kokoamisessa ja näin on syntynyt tämä palkintoja saanut esikoisteos. Kirjaa on myyty Japanissa yli miljoona kappaletta ja se on käännetty yli 12 kielelle. 

Kirjan päähenkilö Lui bilettää ja kulkee Tokion yössä punkkareiden ja tatuointitaiteilijoiden kanssa. Brutaali väkivalta kuuluu tähän ympäristöön, eikä Lui tunnu pitävän sitä mitenkään omituisena. Omaan mahdolliseen kuolemaansa hän suhtautuu välinpitämättömästi. Juoni kulkee tatuointi- ja lävistyssuunnitelmien ympärillä ja Luita viehättää hänen poikaystävänsä kaksihaarainen kieli, jonka hankitaa hän itselleenkin suunnittelee. Korvalehden venyttäminen on jo niin tavallista, että nämä sankarit ryhtyvät paljon radikaalimpiin keinoihin muokatakseen kehoaan.

Helmet-lukuhaaste 2020 täydentyy:

18. Minulle tuntematonta aihetta käsittelevä kirja (lävistykset, tatuointi)

22. Kirjassa on epäluotettava kertoja

29. Japaniin liittyvä kirja tai sarjakuva

32. Kirja on alunperin julkaistu kielellä, jota en osaa (japani)

33. Kirjassa tapahtuu muodonmuutos (kielen halkaisu)

Nuotio & Soininen: Nainen parvekkeella

 Eppu Nuotio & Pirkko Soininen: Nainen parvekkeella, 2016

Päädyin lainaaman tämän dekkarin, kun se mainittiin Enni Mustosen Pukija-kirjan taustatiedoissa. Kyseessä on vielä yksi mielikuvituksen tuote tunnetun taidemaalarin Albert Edelfeltin naissuhteista. 

Ilta-Sanomat mainitsee kyseessä olevan "kutkuttava taidemysteeri, dekkari, rakkauskertomus ja kehitysromaani". Onhan se sitä. Edelfeltin maalauksessa nainen seisoo parvekkeella nojaten sen kaiteeseen. Hän katselee kadulle ja pukee käsineitä käsiinsä; on ikään kuin lähdössä ulos. Edelfelt on katsonut naista sisältä huoneesta käsin. Kirjassa arvellaan alkuperäisenä mallina olleen Edelfeltin suuri rakkaus Virginie, jota myös taidehistorioitsija Anna Kortelainen on yrittänyt jäljittää Pariisista.

Nainen parvekkeella aloittaa Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen tunnettujen taideteosten ympärille kiertyvien dekkarien sarjan, jonka päähenkilönä toimii omapäinen dokumenttiohjaaja Salome Virta. Sarjassa on sittemmin ilmestynyt Sakset tyynyn alla ja Punainen vaate. 

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy:

11. Vaihtoehtohistoria

15. Fiktiivinen kertomus, jossa on mukana todellinen henkilö

Maryse Condé: Desirada

Maryse Condé: Desirada. Leopard förlag. Stockholm. 2009

Översättning: Helena Böhme

Jag har läst de första 50 sidorna av denna ytterst intressanta bok, men måste tyvärr lämna den tillbaka. Kommer definitivt att reservera om den på bibban för att få njuta av boken i lugn och ro.

Maryse Condé är född 1937 på Guadeloupe och anses vara en av den karibiska litteraturens främsta författare. Hon har skrivit ett antal böcker och har undervisat bl.a. vid Sorbonne och Harvard och är professor emeritus vid Columbia University.

Huvudpersonen i Desirada är Maria-Noelle som blir lämnad av sin mor, den 15 åriga Reynalda hos den barnlösa Renélis på Guadeloupe. Maria-Noelle har fyllt 10 år då hennes mor vill ha henne hos sig i Paris. Men Maria-Noelle vill senare åka tillbaka och söka sanningen om Reynalda och sin okände far.

"Vem var barnets riktiga mamma? Hon som hade skött om hennes mässling, smittkoppor och öroninflammationer eller hon som gjorde sig märkvärdig i Frankrike?"

Desirada är enligt vad jag kunde hitta inte översatt till finska och inget annat av Maryse Condé heller . Kanske blir hon det ännu - åtminstone Dagens Nyheter har skrivit henne vara "i Nobelprisklass".

Helmet 2020 läsutmaning får tillägg:

25. I boken är någon på en ö

32. Boken har ursprungligen kommit ut på ett språk du inte kan (franska)

Heidi Köngäs: Mirjami

 Heidi Köngäs: Mirjami. 2019. Otava. 347 sivua.

Mirjami on itsenäinen jatko-osa Heidi Köngäksen aiempaan Sandra-nimiseen kirjaan. Sandraa en ole lukenut, mutta ymmärtääkseni kertoo 1918-vuoden aikaisista ajoista, jolloin Sandran mies taisteli punaisten puolella. Mirjami on Sandran tytär ja aika on nyt talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan vuodet.

Oikein luettava kirja, antaa hyvää ajankuvaa. Näkökulma on naisten ja kirjan luvut on kirjoitettu  päiväkirjan muotoon, jossa Mirjami, hänen äitinsä Sandra ja sisarensa Annikki ja Soili kukin vuorollaan kirjaavat tuntojaan. Hyvin tulee esille sotaväsymys, pelko läheisten puolesta, kaiken niukkuus, sairaudet ja selviäminen. Lounaaksi syödään lanttukuutioita ja päivälliseksi leipäkeittoa. En uskalla edes kuvitella, miten kipeä vatsani voisi olla niin usein lantun syömisestä.

Omat vanhempani ovat olleet nuoria aikuisia noina aikoina. Ovatko hekin syöneet lanttukuutioita, leipäkeittoa ja juoneet korviketta?

 "Muista minua, hän sanoo vetäessään asetakin ylleen. Muistan varmasti, vastaan."

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy:

4. Kirjan kannessa tai kuvauksessa on monta ihmistä

9. Kirjassa kohdataan pelkoja

37. Ajankohta on merkittävä tekijä kirjassa

41. Kirjassa laitetaan ruokaa ja leivotaan

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L.Runebergin elämä

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L. Runebergin elämä, 2020, Minervakustannus, 416 sivua

Panu Rajalan Runebergin elämä julkaistiin Runebergin päivänä 5. helmikuuta tänä vuonna 2020. Kansallisrunoilijamme elämänkertoja on julkaistu aiemminkin, mutta tämä kiinnosti erityisesti, koska olen pitänyt Panu Rajalan tyylistä. Tässäkin se toteutuu; teos on vankkaa faktaa, henkilögalleria on runsas ja vuosilukuja vilisee. Se ei kuitenkaan ole mikään raskas luettava, vaan maalaa kuvia, joissa 1800-luvun ihmiset kulkevat aurinkovarjoineen Porvoon mukulakivikatuja pitkin. 

Panu Rajala itsekin kysyy, onko Runebergistä mitään uutta kerrottavaa ja mikä voisi olla hänen oma lisäyksensä kansalliskirjailijan elämään ja runouteen. Fredrika Runebergistäkin on ilmestynyt useita erikoistutkimuksia ja monografioita. Kirjan takakansitekstin mukaan: "Runebergia innoittivat runoudessa hänen elämänsä naiset ja toistuvat rakastumiset. Vaikka Runebergin rakkauselämästä on kirjoitettu paljon, silti on onnistuttu ohittamaan hänen kohtalokkaimman rakkautensa syvin merkitys. On aika antaa puhevalta toiselle osapuolelle, neiti Emilie Björksténille, jonka vaikutuksen myös Fredrika Runeberg tuskaisen hyvin tunsi."

Jos olisin kirjallisuustieteen opiskelija lukisin teosta eri tavalla, nyt keskityin vain eläytymään 1800-luvun sivistyneistön tunnelmiin. En myöskään lukenut aivan koko kirjaa, vaan valitsin lukuja sieltä täältä. Tarina on jaettu 33 lukuun, joilla jokaisella on hyvin sisältöä kuvaava ja valintaa helpottava nimi. Neljän ensimmäisen luvun nimet ovat: Sinulle, vaarallinen rakastettuni, Merikapteenin poika, Akatemian ja arkkipiispan ohjissa, Lempeä Laguksen pappilassa. Viimeisen luvun nimi on: Hautajaiset, maine ja muistojen koti. 

Varsinaisen elämänkerran jälkeen tulevat:

Jälkisanat, Lähdeviitteet, Kirjallisuus ja lähteet, Henkilöhakemisto, Teoshakemisto, J.L.Runebergin vuosiluvut.

Jälkisanat ovat Panu Rajalan omat. Nuo muut yllämainitut tekevät teoksesta tieteellisemmän ja tulevat varmaan toimimaan kirjallisuustieteen opiskelijoiden tukena opinnoissaan. Ne myös innostavat tutustumaan Runebergiin jälleen kerran uudestaan. Eikä vain häneen, vaan myös Fredrika-vaimo on erittäin kiinnostava hahmo, jolla on ollut oma kirjallinen uransa. 

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5.2.1804 ja kuoli 6.5.1877. Pikkuserkku Fredrika Charlotta Tengström syntyi 2.9.1807 ja kuoli 27.5.1879.

Melkein tekisi mieli hankkia tämä teos omaan hyllyyn, jotta voisi siihen pala palalta palata. 

Helmet-lukuhaaste 2020 täydentyy:

17. Tutkijan kirjoittama kirja

24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa

44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa

Sofia Lundberg: Den röda adressboken

Sofia Lundberg: Den röda adressboken, 2015

Sofia Lundberg är född 1974 i Västerås. Hon är författare, journalist och pedagog.

Den röda adressboken är hennes tribut som romanförfattare. Hon har tidigare gett ut faktaböcker om barn. Efter Den röda adressboken har hon fortsatt att skriva romaner såsom Ett frågetecken och ett halvt hjärta och Eken står där än. Rättigheterna till Den röda adressboken har sålts till 27 länder över hela världen.

Doris har haft samma adressbok sedan 1928. I den finns alla de människor som hon mött genom livet, men av vilka de flesta är redan döda. De enda kontakten Doris har är hemhjälpens besök och Skype-samtalen med systerdotterdottern Jenny på andra sidan Atlanten. 

En dag börjar Doris skriva om namnen som finns i adressboken. Hon skriver för Jenny, som kommer att vara den enda att minnas henne. Det blir en berättelse om ett långt och händelsefullt liv.

Kulturbloggen skriver: "Det är en fascinerande läsning som går långt in under huden och föder tankar långt bortom texten."

Helmet läsutmaning 2020 får tillägg:

30. I boken blir en människa räddad

35. I boken använder någon sociala medier 

39. Någon flyger i boken

44. I boken växlar man brev

- - - - - - - - - - - - - - - - 

Sofia Lundberg: Den röda adressboken

Käännös: Punainen osoitekirja

Suomentanut: Tuula Kojo

Sofia Lundberg (s. 1974 Västerås) on kirjailija, journalisti ja pedagogi.

Punainen osoitekirja on Sofia Lundbergin ensimmäinen kaunokirjallinen teos. Hän on aiemmin julkaissut lapsiin liittyviä asiateoksia. Punaisen osoitekirjan jälkeen hän on julkaissut lisää romaaneja, joita on myös suomennettu, esim. Tapaa minut tammen alla ja Toinen puoli sydäntä. Punaisen osoitekirjan oikeuksia on myyty 27 maahan eri puolille maailmaa.

Doriksella on ollut sama osoitekirja vuodesta 1928 lähtien. Kirjaan on merkitty kaikki ihmiset, joita hän on elämänsä varrella kohdannut, mutta jotka ovat enimmäkseen jo kuolleet. Doriksen ainoat ihmissuhteet ovat enää kotipalvelun hoitajat sekä Jenny, sisaren tyttärentytär Atlantin takana, jonka kanssa Doris on Skype-yhteydessä. 

Eräänä päivänä Doris ottaa osoitekirjan käteensä ja alkaa kirjoittaa. Hän kirjoittaa Jennylle ja hän kirjoittaa ihmisistä, joiden nimien kohdalla lukee "kuollut". Hän kirjoittaa, mitä nämä ovat merkinneet ja miten elämä on näiden henkilöiden kautta ja vuoksi muotoutunut. Syntyy koko elämän kattava runsas tarina, joka vie lukijan eri puolille maailmaa yllättäviinkin käänteisiin.

Helmet lukuhaaste 2020 täydentyy:

30. Kirjassa pelastetaan ihminen

35. Kirjassa käytetään sosiaalista mediaa

39. Kirjassa lennetään

44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa

Pajtim Statovci: Bolla

Pajtim Statovci: Bolla, 2019

Bolla on Pajtim Statovcin (s. 1990) kolmas menestysteos. Hänen aiemmat Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän ovat saaneet paljon huomiota ja palkintoja. Käännösoikeuksia on myyty yli 15 kielialueelle. Itse olen lukenut tuon ensimmäisen eli Kissani Jugoslavian.

Tavallaan pidin tästä teoksesta enemmän, koska tarina on realistisempi. Kissani Jugoslavia on täynnä symboleja ja tarkoitusta saa hakea niiden takaa. Tosin myös Bollassa mainitaan käärme muutamassakin kohdassa ja kannessa on käärmeen kuva. Varmaan tätäkin realistista tarinaa voi halutessaan lukea symbolisena.

Harvoin on niin, että kirjan päähenkilö ei ole lukijalle sympaattinen. Nyt koin päähenkilö Arsimin kovin itsekäänä ja raukkamaisena, vaikkakin hänen olosuhteensa ja niiden vaihtelu olivatkin vaikeita ja traumaattisia.

Teemoina tässä ovat Kosovo sodan kynnyksellä, albaanien asema, miesten välinen rakkaus ja sen salassapitäminen, onneton avioliitto, pakolaisuus ja kodittomuus.

Kaunista suomen kieltä ei voi muuta kuin ihailla, kun vielä ottaa huomioon, että se ei ole ollut kirjailijan äidinkieli.

Helmet 2020 -lukuhaate täydentyy:

10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa

Enni Mustonen: Pukija

Enni Mustonen: Pukija, 2020

Pukija on kahdeksas osa Enni Mustosen "Syrjästakatsojan tarinoita" -sarjaa ja olen lukenut ne kaikki.

Kiehtovinta näissä kaikissa on ajankuvaus. Henkilöiden tarinan lomaan on sijoitettu eri aikojen tunnettuja tapahtumia ja henkilöitä: Sakari Topelius, Jean Sibelius, Albert Edelfelt, Ville Vallgren, Eino Leino, Akseli Gallen-Kallela, Armi Ratia, Tabe Slioor, Armi Kuusela. Sota-ajat ovat luonnollisesti mukana ja näkökulma on enimmäkseen naisen. Arvostan Enni Mustosen tutkimustyötä; on ollut mielenkiintoista lukea esimerkiksi miten kotitaloutta on hoidetettu eri aikoina; miten kerrostaloissa elettiin aikana, jolloin vedet kannettiin ulos ja sisään.

Sarja jatkuu vielä, saa nähdä kuinka kauan, mutta pakkohan ne on lukea, kun on kerran aloittanut. Itseäni, myös Helsingin Kruununhaassa asuneena, viehättivät etenkin Lapsenpiika ja Emännöitsijä -kirjat, joiden tapahtumat sijoittuvat lähelle omia entisiä kotikulmiani.

Emännöitsijä innosti lukemaan lisää Albert Edelfeltistä ja hänen naisistaan. Luin Anna Kortelaisen kirjan Virginie ja seuraavaksi ohjelmassa on Nainen parvekkeella (Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen). Kirjavinkin nappasin osoitteesta: https://kirsinbookclub.com/kirjat/nainen-parvekkeella/.

Tarina alkaa Paimentyttö -kirjassa, jossa Ida Eriksson on lapsi ja nuori tyttö Sakari Topeliuksen taloudessa. Kirja kattaa vuodet 1892 - 1898. 

Lapsenpiika tarina kattaa vuodet 1898 - 1900, jolloin Ida on Sibeliuksen perheen lapsenpiikana.

Emännöitsijässä Ida siirtyy Sibeliukselta Albert Edelfeltin taloudenhoitajaksi ja tulee raskaaksi. Tarina kattaa vuodet 1900 - 1905.

Ruokarouvassa Ida palaa Ruotsissa vietettyjen vuosien jälkeen Suomeen pienen tyttärensä Kirstin kanssa. Hän perustaa Albergaan (Leppävaara) täysihoitolan. Eletään vuosia 1914 - 1918. Ida avioituu ja saa kaksospojat.

Ruokarouvan tytär -kirjassa päähenkilöksi tulee Idan aikuinen tytär Kirsti. Eletään Tulenkantajien aikaa. Kirsti opiskelee ja matkustaa Pariisiin ja haluaa perustaa muotiliikkeen. Vuodet ovat 1924 - 1927.

Taiteilijan vaimon tapahtumat siirtyvät Pariisiista Suomeen mm. kieltolain aikaan 1919 - 1932. Kirsti avioituu Karjalan evakko Iivo Borissaisen kanssa, josta Ville Vallgren kouluttaa kuvanveistäjän.

Sotaleski kertoo toisen maailmansodan ajoista. Ida-mummo elää edelleen huvilassaan Leppävaarassa. Kirsti jatkaa muotiliikeensä pitämistä Helsingin Bulevardilla. Kirstillä on Viena-tytär ja Iivo on vapaaehtoisena linnoitustöissä Karjalassa.

Pukija kattaa vuodet 1949 - 1953 ja nyt on päähenkilönä Idan tyttärentytär Viena. Ida on jo 70-vuotias mumma ja avioitunut viimeisen täysihoitolan asukinsa maisteri Tikkasen kanssa. Kirsti ompelee ja opettaa käsitöitä. Viena löytää tiensä Suomi Filmin näytteliöiden pukijaksi. Tämäkin tapahtuu Helsingin Kruununhaassa, Liisankadulla ja Viena asuu hetken samassa asunnossa, jossa Ida aikoinaan. Siitä tie jatkuu rapakon taakse amerikkalaisen filmiteollisuuden palvelukseen.

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy:
11. Vaihtoehtohistoria
15. Fiktiivinen kertomus, jossa on mukana todellinen henkilö

39. Kirjassa lennetään

41. Kirjassa laitetaan ruokaa ja leivotaan

42. Kirjassa on isovanhempia
49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

Nele Neuhaus: Snövit ska dö

Nele Neuhaus: Snövit ska dö, 2016
Originalets titel: Schneewittchen muss sterben, 2010
Översättning: Christine Bredenkamp

Tyska deckare är som svenska deckare - man kan lita på dem.

(Cornelia) "Nele" Neuhaus (f. 1967) är en storsäljare i Tyskland och hennes böcker kommer ut i 25 länder. Förutom deckare skriver hon romaner och hästböcker för ungdomar. Deckarna har även filmats.

Kriminalpoliserna Pia Kirchhoff och Oliver von Bodenstein är i huvudrollerna i dessa deckare. Förutom själva händelsen behandlas också Pias och Olivers privata liv. I denna Snövit ska dö behandlas Olivers äktenskapliga problem.

Bokfrossa skriver: "Det här är den första boken av Nele Neuhaus som getts ut på svenska men jag hoppas att det inte blir den sista. Snövit ska dö är en oväntad pärla som jag varmt rekommenderar till alla som söker något spännande och medryckande att läsa."

En välskriven bok med en intressant intrig.

Helmet 2020-läsutmaning får följande tillägg:

7. I boken bryter någon mot lagen
24. En bok av en författare som skrivit fler än 20 böcker
30. I boken blir en människa räddad

- - - - - - - - - - -

Nele Neuhaus: Snövit ska dö, 2016
Alkuteos: Schneewittchen muss sterben, 2010
Käännös: Christine Bredenkamp

Ilmestynyt suomeksi: Lumikin on kuoltava, 2016
Käännös: Veera Kaski

(Cornelia) "Nele" Neuhaus (s. 1967) on menestynyt saksalainen kirjailija, jonka kirjoja on julkaistu 25 maassa. Nele Neuhaus kirjoittaa dekkarien lisäksi romaaneja ja hevoskirjoja nuorille. Dekkareita on myös filmattu.

Dekkareissa seikkailevat rikospoliisit Pia Kirchhoff ja Oliver von Bodenstein. Varsinaisen rikostarinan lisäksi puidaan poliisien yksityiselämää. Tässä nimenomaisessa Snövit ska dö käsitellään Oliverin avioliiton ongelmia.

Varsin kelpo dekkari ja mukaansatempaava tarina.

Helmet 2020-lukuhaaste täydentyy:
7. Kirjassa rikotaan lakia
24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa
30. Kirjassa pelastetaan ihminen

Henrik Tikkanen: Brändövägen 8 & Bävervägen 11

Henrik Tikkanen: Brändövägen 8 Brändö Tel. 35
Henrik Tikkanen: Bäverbägen 11, Hertonäs

Dessa två små böcker fanns i bibliotekets gratishylla. Henrik Tikkanen har skrivit fem s.k. adressböcker, men dessa två är de första. Brändövägen 8 berättar om hans barndom och krigstiden och i Bävervägen är han redan vuxen och i slutet träffar han sin blivande andra fru Märta.

Henrik Tikkanen härstammar från en kultursläkt, han hade ingen konstnärlig utbildning men var en begåvad illustratör och författare; också känd för sina aforismer. Adressböckerna hör till bekännelselitteratur och enligt wikipedia har han i dessa gjort sig upp med den finlandssvenska borgerliga överklassen. Det vimlar med kända namn i bägge böckerna; författare, politiker, konstnärer. Mycket resande, supande och sexuella försök och erfarenheter.

Jag vill minnas att jag läst dessa böcker någon gång för länge sen. Nu läste jag mera kursoriskt. Böckerna ger en tidsbild om Finland och den kulturella och politiska atmosfären från 1920-talet framåt. Någon tidigare läsare har med blyerts märkt vissa satser och delar av texten. Det var intressant att märka dessa.

Helmets läsutmaning 2020 får tillägg i:
47-48 Två böcker med mycket liknande namn.

- - - - - - - 

Nämä kaksi pientä kirjaa löytyivät kirjaston ilmaishyllystä. Muistaakseni olen lukenut nämä joskus kauan sitten. Henrik Tikkanen on kirjoittanut viisi ns. osoitekirjaa ja nämä kaksi ovat niistä kaksi ensimmäistä. Sarja kokonaisuudessaan kattaa ajan 1920-1970. Brändövägen kertoo lapsuudesta ja sota-ajasta ja seuraava Bävervägen-kirjassa Henrik on jo aikuinen ja kirjan lopussa hän tapaa toisen vaimonsa Märtan ja kuvaa rakastumistaan tähän.

Henrik Tikkanen on merkittävän kulttuuriperheen kasvatti. Kulosaari, jossa hän kasvoi, oli suomenruotsalaisen yläluokan lintukoto ja tästä eliitistä Henrik näissä tunnustusteoksissaan pyristelee eroon. Pienoisromaaneissa vilisee tunnettuja nimiä; kirjailijoita, poliitikkoja ja taiteilijoita. Paljon reissataan, ryypätään ja harrastetaan seksiä.

Nämä pienoisromaanit antavat hyvän kuvan ajan kultuurisesta ja poliittisesta ilmapiiristä. Joku aiempi lukija on tehnyt lyijykynämerkintöjä avainkohtiin; niitäkin oli mukava huomata.

Helmet lukuhaaste 2020 täydentyy kohtiin:
47-48. Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samankaltaiset nimet

Michelle Obama: Minun tarinani

Michelle Obama: Minun tarinani, 2020
Alkuteos: Becoming, 2018
Käännös: Ilkka Rekiaro

Vanhin lapsenlapseni (12v) yllätti ostamalla minulle syntymäpäivälahjaksi Michelle Obaman Minun tarinani, vielä moneen kertaan tähdentäen, että oli ostanut kirjan omalla rahallaan. Taisi aika lailla vahingossa osua hyvä valinta kirjaan, jonka olin ajatellutkin lukevani.

Michelle kertoo koko tarinansa alkaen lapsuudesta ahtaassa asunnossa Chicagon South Sidessa, läpi koulu- ja opiskeluajat juristiksi valmistumiseensa saakka. Sitä seuraa työskentely aluksi asianajotoimistoissa, mutta sittemmin voittoa tuottamattomissa projekteissa ja julkishallinnon tehtävissä. Kirja päättyy Barack Obaman toisen presidenttikauden loppuun ja Obamat muuttavat pois Valkoisesta talosta. Lapsuudenkodissaaan Michellellä on ollut rakastavat ja viisaat vanhemmat, veli ja suuri, äänekäs suku. Lapsuus on ollut onnellinen, vaikka taloudellisesti tiukka. Vanhemmat ovat säästäneet taatakseen kummallekin lapselleen hyvän koulutuksen.

Michelle kertoo paljon työstään ja erilaisista projekteista, joita hän on vetänyt jo ennen presidenttiyttä, mutta myös First Lady -aikanaan. Hänen pyrkimystensä keskeisenä vaikuttimena on ollut saada nuoret uskomaan itseensä. Hän on pyrkinyt luomaan paremmat koulutusmahdollisuudet myös heikompiosaisille ja ehkäisemään slummiutumista. Yksi tärkeä pyrkimys on ollut saada nuoret liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin m.m. lisäämällä kasviksia kouluruokaan.

Paljon on myös asiaa afroamerikkalaisista eri näkökulmista katsellen. Järkyttävintä oli lukea, että slummialueilla lasten on kouluun mennessään turvallisinta kävellä autojen keskellä, jotta ei sattumalta osuisi kohdalle, kun joku ampuu jalkakäytävällä.

Lukiessa pistää vielä tavallista enemmän vihaksi nykyisen (2020) presidentti Donald Trumpin presidenttiys. Hän halveksii naisia, vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja (tämän opin kirjasta) myös amerikkalaisia sotaveteraaneja!! Yksi muistamistani Trumpin ensitöistä oli kasvisruokapäivän poistaminen kouluista, koska: "kasvisruoka on pahaa". Toivon sydämestäni, että amerikkalaiset löytävät itsestään järjen äänen, eivätkä äänestä tätä presidenttiä enää toiselle kaudelle.

Teksti on sulavaa ja helposti luettavaa ja Ilkka Rekiaron käännös on sujuvaa suomen kieltä.

Helmet 2020 lukuhaaste täydentyy nyt kohtaan 21. Pidän kirjan ensimmäisestä lauseesta.
Taas tulkitsen vähän vapaasti, eli kaksi ensimmäistä lausetta ovat:
"Lapsena en toivonut suuria. Halusin koiran."


 

Per Petterson: En suostu

Per Petterson: En suostu. Otava. 2014
Alkuteos: Jeg nekter
Käännös: Katriina Huttunen

Blogiteksteistä bongasin kyseisen kirjailijan toisen teoksen Hevosvarkaat (Ut og stæle hester).
Kirjastosta löysin sitten tällaisen En suostu -teoksen samalta kirjailijalta. Helmet-haulla ilmeni, että Per Pettersonin kirjoja on muitakin suomennoksia, mutta yllättävän vähän ruotsinkielisinä. Tuo edellä mainittu on olemassa ruotsiksi, nimellä Ut och stjäla hästar, ja siihen haluan kyllä vielä tutustua.

En suostu on kovin surullinen tarina perheestä, jonka isä on väkivaltainen juoppo. Se on tarina perheestä, josta äiti on lähtenyt, eikä kukaan tiedä minne. Se kertoo perheen lasten keskinäisistä suhteista. Päähenkilönä on perheen poika Tommy. Toinen päähenkilö on Tommyn paras ystävä Jim, jonka mieli järkkyy. Perheen tytär Siri on kolmas päähenkilö ja perheessä on myös pienet kaksoset, mutta heistä ei kerrota kovinkaan paljoa. Perheen isäkin jättää lopulta lapset ja heidät sijoitetaan eri perheisiin; kaksoset kuitenkin yhdessä. Ei mitään ruusuillatanssimista siis.

Per Petterson (s. 1952) on Kaakkois-Norjassa, pienellä maatilalla asuva kirjailija. Hän julkaisee harvakseltaan, mutta teokset ovat saaneet kirjallisuuspalkintoja ja ovat yltäneet merkittäviin ehdokkuuksiin.

Helmet lukuhaaste 2020 täydentyy tältä osin:

7. Kirjassa rikotaan lakia

Vähän kaukaa haettu, mutta alaikäisten lasten yksin tai keskenään jättäminen on heitteillejättöä, mikä on lainvastaista

James Joyce: Dubliners

James Joyce: Dubliners

James Joycen Dubliners on roikkunut must-listalla jo pitkään. Nyt se ilmaantui Litteraturcirkelin lukulistalle ja kun vielä löysin teoksen englanninkielisenä kirpputorilta, niin pakkohan siihen oli tarttua.

Kyseessä on James Joycen (1882-1941) novellikokoelma, joka on valmistunut vuonna 1907, mutta julkaistiin vuonna 1914. Kirjan 15 novellissa kuvataan tavallisia kaupunkilaisia 1900-luvun alun Dublinissa. Jokainen novelli on oma tarinansa. Wikipedian mukaan kirjassa esiintyvät paikannimet ovat kaikki todellisia ja Joycea esittävä patsas sijaitsee kirjassa mainitun O'Connel Street kadun varrella. Joitain novellien henkilöistä Joyce on kierrättänyt muissa kirjoissaan, kuten Odysseuksessa (Ulysses, 1921).

Monessa novellissa on katolisuus läsnä, myös kerrotaan nuoresta rakkaudesta, romansseista ja nuorten muistakin seikkailuista. Joycen henkilöt ovat rujoja, heikkoja, turhamaisia. Kovin suorasukaista siis; mitään ei kaunistella.

Novellit ovat epätavallisia siinä mielessä, että sekä selkeä käännekohta että loppuratkaisu jää puuttumaan ja sitä jää odottamaan. Henkilöt ovat kuitenkin vangitsevia ja melkein kiukuttaa, kun Joyce ei kerro mitä sitten tapahtui. Kuvaukset ovat kuitenkin eläviä ja henkilöt on helppo kuvitella mielessään.

Dubliners on suomennettu kahteen kertaan: Pentti Saarikoski vuonna 1965 ja Heikki Salojärvi vuonna 2012. Suomennosten eroavaisuuksista on kirjoitettu paljon. Ehkäpä nappaan tämän vielä kirjastosta jompanakumpana käännöksenä - tai vaikka molempina.

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy seuraavasti:
1. Kirja on vanhempi kuin sinä
10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa

Yvonne Nykopp: Släkternas väv

Yvonne Nykopp: Släkternas väv. 2019

Min vän Yvonne började forska i sin släkt. Det blev för henne en lärorik och rolig, men också en sorlig resa. Forskningen ledde till att den här boken på nästan 300 sidor blev till. Fint gjort, Yvonne!

Släkternas väv omfattar förutom själva berättelsen även kartor, många foton, kopior på många brev, släkttavlor och en källförteckning.

Tidsspannet sträcker sig över drygt 400 år. Texten ger en uppfattning om hur förfäderna levde börjande från1600-talet. Yvonne har placerat individerna i större sammanhang genom att berätta vilka skeenden i samhället som påverkat människorna då. Läsaren får också en uppfattning om hur de många blodiga krigen, bristen på mat och sjukdomarna påverkat dem som levat då. 

Intressant detalj är att släktnamnet Nykopp härstammar - och släkten kommer från - staden Nyköping i Sverige. Namnet var latiniserat och blev Nycopia. Den första kända personen i släkten är Magnus Petri Nycopensis vars son var Laurentius Magni Nycopensis (född 1585). Senare generationer har förkortat namnet till Nycop och Nykopp. 

Släkten har en spännande historia; de har rest mycket, bott, studerat och arbetat i olika länder (Sverige, Estland, England, Frankrike, Algeriet). Under skrivandets gång har Yvonne rest till de flesta platserna som varit viktiga i familjens historia. Yvonne konstaterar att ända från början har släktens medlemmar hört till en lyckligt lottad minoritet, vilket gjort det möjligt att de kunde bekosta sin utbildning, vilket i sin tur ledde till viktiga och inflytelserika positioner i samhället; några av släktingarna deltog också i de ständigt pågående krigen. Kvinnorna i släkten har varit starka personligheter och de som är födda i sekelskiftet 1800–1900 har haft yrken utanför hemmet.

Att släktens medlemmar har redan mycket tidigt varit högt utbildade och i viktiga positioner i samhället bidrar till att det finns mycket information att finna om dem och deras karriärer. Yvonne har visst fantiserat en del av detaljer i denna bok, men med tanke på någon annan släktforskning, kunde man kanske fantisera lite mera ifall forskningen ger enbart namn, födelsetid och -ort. Ett bra exempel är Enni Mustonens bokserie Syrjästäkatsojan tarinoita. 

I Släkternas väv har Yvonne nu dokumenterat sin släkts historia. Det kommer att i sinom tid bli spännande läsning för hennes fyra kära barnbarn.

Helmet läsutmaning får följande tillägg:

17. Boken är skriven av en forskare
34. I bokens titel finns ett ord som har med naturen att göra (jag tolkar här ordet väv något fritt)

---------------------------------------------------

Ystäväni Yvonne Nykopp on tutkinut sukuaan aina 1500-1600 luvulle saakka ja tämän tutkimuksen tuloksena on syntynyt kuvan mukainen teos Släkternas väv.

Tarina antaa paljon tietoa elämästä kullakin sen kuvaamalla vuosisadalla. Mukana ovat Ruotsin suurvallan aika, monet veriset sodat, ruokapula ja monet sairaudet, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten elämään.

Mielenkiintoinen tarina on sukunimen Nykopp alkuperä. Nimi ja suku on lähtöisin Nyköpingistä, Ruotsista. Nimi oli latinalaistettu ja oli silloin Nycopia. Suvun ensimmäinen löydetty jäsen on ollut Magnus Petri Nycopensis, jonka syntymäaika ei ole tiedossa, mutta hänen poikansa Laurentius Magni Nycopensis on syntynyt 1585. Myöhemmin nimeä on lyhennetty muotoon Nycop ja Nykopp. Osa Ruotsin puolella asuvista sukulaisista käyttää versiota Nycop.

Suvun tarina on mielenkiintoinen; he ovat matkustaneet paljon, asuneet, opiskelleet ja työskennelleet useissa eri maissa: mainitaan Ruotsi, Eesti, Englanti, Ranska, Algeria. Yvonne on kirjoitustyön aikana matkustanut useisiin kohteisiin, jotka ovat olleet tärkeitä hänen sukulaisilleen ja etsinyt nimenomaiset paikat ja osoitteet. Useista näistä on myös kuvia kirjassa.

Se, että suvun jäsenet ovat jo hyvin varhain olleet korkeasti koulutettuja ja merkittävissä yhteiskunnan tehtävissä on mahdollistanut sen, että heistä on löydettävissä paljon tietoa. Myös kirjeenvaihtoa on säilynyt, mikä on sukututkijalle arvokasta materiaalia. Mieleeni tuli Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -kirjasarja. Jos sukututkija löytää menneistä polvista vain nimitiedot ja syntymäajan ja paikan, voisi ehkä enemmän mielikuvitusta käyttäen kirjoittaa "oman sukunsa tarinan".

Vaikka tässäkin teoksessa on mukana mielikuvitusta, on Yvonne kuitenkin hienosti saattanut sukunsa tarinan kansien väliin. Varmasti hänen neljä lapsenlastaan aikanaan lukevat tarinaa ihaillen ja ihmetellen.

Merkitsen Släkternas väv -kirjan Helmet 2020 lukuhaasteeseen kohtiin:

17. Tutkijan kirjoittama kirja
34. Kirjan nimessä on luontoon liittyvä sana