Per Petterson: En suostu. Otava. 2014
Alkuteos: Jeg nekter
Käännös: Katriina Huttunen
Blogiteksteistä bongasin kyseisen kirjailijan toisen teoksen Hevosvarkaat (Ut og stæle hester).
Kirjastosta löysin sitten tällaisen En suostu -teoksen samalta kirjailijalta. Helmet-haulla ilmeni, että Per Pettersonin kirjoja on muitakin suomennoksia, mutta yllättävän vähän ruotsinkielisinä. Tuo edellä mainittu on olemassa ruotsiksi, nimellä Ut och stjäla hästar, ja siihen haluan kyllä vielä tutustua.
En suostu on kovin surullinen tarina perheestä, jonka isä on väkivaltainen juoppo. Se on tarina perheestä, josta äiti on lähtenyt, eikä kukaan tiedä minne. Se kertoo perheen lasten keskinäisistä suhteista. Päähenkilönä on perheen poika Tommy. Toinen päähenkilö on Tommyn paras ystävä Jim, jonka mieli järkkyy. Perheen tytär Siri on kolmas päähenkilö ja perheessä on myös pienet kaksoset, mutta heistä ei kerrota kovinkaan paljoa. Perheen isäkin jättää lopulta lapset ja heidät sijoitetaan eri perheisiin; kaksoset kuitenkin yhdessä. Ei mitään ruusuillatanssimista siis.
Per Petterson (s. 1952) on Kaakkois-Norjassa, pienellä maatilalla asuva kirjailija. Hän julkaisee harvakseltaan, mutta teokset ovat saaneet kirjallisuuspalkintoja ja ovat yltäneet merkittäviin ehdokkuuksiin.
Helmet lukuhaaste 2020 täydentyy tältä osin:
7. Kirjassa rikotaan lakia
Vähän kaukaa haettu, mutta alaikäisten lasten yksin tai keskenään jättäminen on heitteillejättöä, mikä on lainvastaista
Hei ja tervetuloa blogiini! Pidän kirjoista ja minulla on niitä paljon. Kaikkia en välttämättä lue, mutta tässä blogissa kerron kirjoista joihin jostain syystä törmään, joita selailen, joihin olen mieltynyt, jotka kiinnostavat, jotka olen lukenut kokonaan tai vain sieltä täältä. Ilahdun mahdollisista kommenteista. Oletko lukenut saman kirjan? Mitä pidit? Käypä kylässä myös kässäaiheisessa blogissani Puikoillanikin osoitteessa: https://puikoillanikin.blogspot.com/
perjantai 20. maaliskuuta 2020
James Joyce: Dubliners
James Joyce: Dubliners
James Joycen Dubliners on roikkunut must-listalla jo pitkään. Nyt se ilmaantui Litteraturcirkelin lukulistalle ja kun vielä löysin teoksen englanninkielisenä kirpputorilta, niin pakkohan siihen oli tarttua.
Kyseessä on James Joycen (1882-1941) novellikokoelma, joka on valmistunut vuonna 1907, mutta julkaistiin vuonna 1914. Kirjan 15 novellissa kuvataan tavallisia kaupunkilaisia 1900-luvun alun Dublinissa. Jokainen novelli on oma tarinansa. Wikipedian mukaan kirjassa esiintyvät paikannimet ovat kaikki todellisia ja Joycea esittävä patsas sijaitsee kirjassa mainitun O'Connel Street kadun varrella. Joitain novellien henkilöistä Joyce on kierrättänyt muissa kirjoissaan, kuten Odysseuksessa (Ulysses, 1921).
Monessa novellissa on katolisuus läsnä, myös kerrotaan nuoresta rakkaudesta, romansseista ja nuorten muistakin seikkailuista. Joycen henkilöt ovat rujoja, heikkoja, turhamaisia. Kovin suorasukaista siis; mitään ei kaunistella.
Novellit ovat epätavallisia siinä mielessä, että sekä selkeä käännekohta että loppuratkaisu jää puuttumaan ja sitä jää odottamaan. Henkilöt ovat kuitenkin vangitsevia ja melkein kiukuttaa, kun Joyce ei kerro mitä sitten tapahtui. Kuvaukset ovat kuitenkin eläviä ja henkilöt on helppo kuvitella mielessään.
Dubliners on suomennettu kahteen kertaan: Pentti Saarikoski vuonna 1965 ja Heikki Salojärvi vuonna 2012. Suomennosten eroavaisuuksista on kirjoitettu paljon. Ehkäpä nappaan tämän vielä kirjastosta jompanakumpana käännöksenä - tai vaikka molempina.
Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy seuraavasti:
1. Kirja on vanhempi kuin sinä
10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa
James Joycen Dubliners on roikkunut must-listalla jo pitkään. Nyt se ilmaantui Litteraturcirkelin lukulistalle ja kun vielä löysin teoksen englanninkielisenä kirpputorilta, niin pakkohan siihen oli tarttua.
Kyseessä on James Joycen (1882-1941) novellikokoelma, joka on valmistunut vuonna 1907, mutta julkaistiin vuonna 1914. Kirjan 15 novellissa kuvataan tavallisia kaupunkilaisia 1900-luvun alun Dublinissa. Jokainen novelli on oma tarinansa. Wikipedian mukaan kirjassa esiintyvät paikannimet ovat kaikki todellisia ja Joycea esittävä patsas sijaitsee kirjassa mainitun O'Connel Street kadun varrella. Joitain novellien henkilöistä Joyce on kierrättänyt muissa kirjoissaan, kuten Odysseuksessa (Ulysses, 1921).
Monessa novellissa on katolisuus läsnä, myös kerrotaan nuoresta rakkaudesta, romansseista ja nuorten muistakin seikkailuista. Joycen henkilöt ovat rujoja, heikkoja, turhamaisia. Kovin suorasukaista siis; mitään ei kaunistella.
Novellit ovat epätavallisia siinä mielessä, että sekä selkeä käännekohta että loppuratkaisu jää puuttumaan ja sitä jää odottamaan. Henkilöt ovat kuitenkin vangitsevia ja melkein kiukuttaa, kun Joyce ei kerro mitä sitten tapahtui. Kuvaukset ovat kuitenkin eläviä ja henkilöt on helppo kuvitella mielessään.
Dubliners on suomennettu kahteen kertaan: Pentti Saarikoski vuonna 1965 ja Heikki Salojärvi vuonna 2012. Suomennosten eroavaisuuksista on kirjoitettu paljon. Ehkäpä nappaan tämän vielä kirjastosta jompanakumpana käännöksenä - tai vaikka molempina.
Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy seuraavasti:
1. Kirja on vanhempi kuin sinä
10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)