Ola Österbacka: Maijasdotter

Ola Österbacka: Maijasdotter. 2021. Ljudbok. 7h 6 min. Uppläst av Ola Österbacka.

Maijasdotter är en sann berättelse om författarens och uppläsarens farmor Alina (18.7.1878 - 23.5.1941) som växer upp i fattigdom och misär i Soini i finska Österbotten. 

Alinas mor har fött fyra utomäktenskapliga barn och Alina vet inte vem hennes far är. Hon bär skammen som namnet Maijasdotter understryker. Omgivningen låter inte henne glömma att hon är en oäkting. Modern dör i barnsäng och Alina tillsammans med sin yngre syster måste söka sig ett nytt hem och arbete. 

Alina lyckas hitta god anställning och småningom lär hon sig svenska. Efter hon fyllt 18 år emigrerar hon till Amerika för att vistas där i fyra års tid. I New York lär Alina sig att uppföra sig som en fin dam. Hon lär sig också duka bord och servera viktiga gäster. Med allt detta återvänder hon till Finland och till sin älskade Mats. 

 Helmet läsutmaning:

5.En bok som har en epilog, det vill säga avslutningsord
25 En reseberättelse

Alex Schulman: Skynda att älska

Alex Schulman: Skynda att älska. 2009. Sidor 228

Alex Schulman återvänder till torpet i Värmland. Han har inte orkat resa dit sedan hans pappa gick bort. Starka minnen väcks till liv och hans minns mycket som glömts för länge sedan. 

Med terapeutens hjälp vågar Alex närma sig minnena av sin far, den finlandssvenska, stora tv-producenten, livsnjutaren och sjubarnsfadern med ett stort hjärta. 

"Alex Schulmans självbiografiska debut är en gripande berättelse om en far och en son och deras kamp mot tiden. Det är ett slående ömsint och kärleksfullt porträtt av en far, där vemod och sorg blandas med humor och oceaner av kärlek."

Helmet-läsutmaning: 

5. En bok som någon annan har valt åt dig
23. En bok med en titel som du gillar
38. En biografisk roman

Mikko Kuustonen: Omaelämäkerta

Mikko Kuustonen: Omaelämäkerta. Johnny Kniga. Äänikirja

BookBeatin esittelystä:

Ainutlaatuinen yhdistelmä sanoja ja säveliä.

”Näihin kertomuksiin ja lauluihin tiivistyy tarinani kaikessa keskeneräisyydessään.”

Omaelämäkerta yhdistää ensimmäistä kertaa kirjan, äänimaiseman ja albumillisen uusia lauluja. Teos on vahvasti emotionaalinen matka laulaja-lauluntekijän sielunmaisemaan ja kokemuksiin.

Mikko Kuustonen kasvoi kaivoskylässä ja tuli tunnetuksi muusikkona, ihmisoikeusaktivistina sekä mediapersoonana. Mitä käänteissä lopulta tapahtui ja kuka on Mikko Kuustonen rooliensa ulkopuolella.

”Haluan jakaa kanssasi jotain ainutlaatuista ja haurasta. Tämä ei ole paljastuskirja vaan paljas kirja.”

Mikko Kuustonen on suomalainen muusikko ja tv-persoona.

Paljon tuttua juttua, mutta mielenkiintoisimmat osuudet olivat suhteet uskontoon ja varsinkin näiden suhteiden muuttumiset. Mikko Kuustonen lukee kirjaa itse ja muutama laulunpätkäkin on mukana - ei tuttuja, vaan juuri kirjaa varten tehtyjä. 

Helmet-lukuhaaste:

16. Kirjan luvuilla on nimet
49. Kirja on julkaistu vuonna 2022

Tove Ditlevsen: Barndom

Tove Ditlevsen: Barndom. Ljudbok

Barndom är första delen i den självbiografiska Köpenhamnstrilogin.

Danska Tove Ditlevsen (1917-1976) växer upp i arbetarkvarteret Vesterbro i Köpenhamn. I bakgrunden skymtar tidens samhälleliga ändringar och faderns politiska aktivitet. Tove är duktig i skolan och lärarinnan föreslår att hon fortsätter till gymnasiet, men föräldrarna är inte av samma åsikt. Tove har redan upptäckt sitt intresse av att skriva och hon skriver dikter, men är ännu för ung att få något publicerat. 

Boken slutar då Tove är 14 år, skolan är slut och Tove konfirmeras.

Andra delen heter Ungdom och tredje delen heter Gift. Dessa autofiktiva verk publicerades i början av 1970-talet.

Helmet-läsutmaning: 

28. Huvudpersonen i boken är minderårig

Sakari Huovinen: Isän kädestä

 Sakari Huovinen: Isän kädestä. 2020. Äänikirja BookBeat

Adlidbriksen teoskuvaus:

Etäiseksi jääneellä isällä oli salaisuuksia, joista hän ei koskaan puhunut. Isän kädestä on Sakari Huovisen kertomus tunnetusta kirkonmiehestä Lauri Huovisesta, jonka ankaruuden takaa paljastuu syvästi haavoittunut ihminen.

Lauri Huovisen elämää varjosti ensimmäisen suuren rakkauden ja puolison varhainen kuolema. Kolme pientä poikaa Eero, Matti ja Sakari jäivät katselemaan isän mykkää surua, joka ei enää päästänyt lähelle.

Vuosikymmenten jälkeen Sakari Huovinen halusi selvittää isänsä salaisuuden. Päiväkirjoista ja vanhempiensa tiiviistä kirjeenvaihdosta hän löysi myös rakkauden tuskan, sota-ajan Helsingin, natsi-Saksan yliopistot ja modernisoituvan Suomen. Kirja kertoo elämänarvojemme historiasta: mielekkyyden, mielenrauhan ja tyydyttävän rakkauden etsinnästä menneinä vuosikymmeninä.

Lauri Huovinen oli monin tavoin syvästi oppinut, teologian ja filosofian tohtori ja professori. Hän oli armoitettu puhuja, joka ei kuitenkaan osannut suoda armoa itselleen.

Luin, tai siis kuuntelin tämän teoksen ikään kuin pariksi aiemmin lukemalleni Eero Huovisen kirjalle Äitiä ikävä. Hyvä niin; teokset täydentävät toisiaan. Eero Huovisen kirja kertoo äidistä ja pienen pojan ikävästä. Sakari Huovinen käy löytämiensä päiväkirjojen ja kirjeiden avulla perheen historiaa läpi isän näkökulmasta ja isän elämäntarinan kautta. Koin kummatkin teokset todella omakohtaisesti, koska menetin oman äitini ollessani 9-vuotias - saman ikäisenä kuin Eero Huovinen oli hänen äitinsä kuollessa.

Helmet-lukuhaaste täydentyy kohtiin:

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäni

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

Nikki Grimes & Laura Freeman: Kamala Harris - Rooted in Justice

 Nikki Grimes & Laura Freeman: Kamala Harris - Rooted in Justice

Mitäpä sitä ei Helmet-kirjaston lukuhaasteen eteen tekisi. Tässä siis elämänkerta henkilöstä, joka on elossa. Ei kai sillä ole väliä, että on lasten versio. Nimi Kamala tarkoittaa lootuksen kukkaa. Toivottavasti kukaan ei kerro hänelle, että sanalla on suomenkielinenkin merkitys.

Kirja kertoo Kamalan lapsuuden vaiheista, koulunkäynnistä ja opiskelusta. Vanhemmat olivat poliittisesti aktiivisia ja Kamala oppi hyvin varhain sanat kuten freedom ja justice. Hän opiskeli Howardissa, luki lakia ja valmistui juristiksi Hastings Collegesta Kaliforniassa. Senaattorina hän suunnitteli pyrkivänsä presidentiksi, mutta rahat eivät riittäneet kampanjaan. Tammikuusta 2021 alkaen hän toimii presidentti Joe Bidenin varapresidenttinä. 

Helmet-lukuhaaste saa merkinnän kohtaan:

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa

Eero Huovinen: Äitiä ikävä

 Eero Huovinen: Äitiä ikävä. 2020. WSOY. 

Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen oli 9-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Isä uppoutui töihinsä ja käpertyi omaan ikäväänsä. Äidistä ei puhuttu, vaikka haudalla käytiinkin. Isä avioitui myöhemmin uudelleen ja kuoli 40 vuotta Eeron ja kahden nuoremman veljen äidin jälkeen. Eero ikävöi äitiä koko ikänsä tietämättä oikein mitä ikävöi, kun muistot vuosien saatossa haalistuivat. Vasta isän kuoleman jälkeen löytyivät äidin päiväkirjat ja runsas kirjeenvaihto isän ja äidin välillä. Siitä syntyi tämä kirja.   

Melko pitkä oli kirjaston jono tähän kirjaan, mutta tulihan se sieltä viimein. Kirja kiinnosti minua, koska olin itsekin 9-vuotias, kun minun äitini kuoli. Löysin paljon samanlaisia ajatuksia, kuin mitä itsellä on ollut esimerkiksi Helsingin kaduista, joita pitkin tietää kyseisen henkilön kävelleen. Piispa Huovinen on onnekas, kun sai jälkikäteen tutustua äitiinsä kirjeiden ja päiväkirjojen kautta. 

Helmet lukuhaaste 2021 saa ensimmäisen merkinnän:

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäni

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L.Runebergin elämä

Panu Rajala: Kansallisrunoilija J.L. Runebergin elämä, 2020, Minervakustannus, 416 sivua

Panu Rajalan Runebergin elämä julkaistiin Runebergin päivänä 5. helmikuuta tänä vuonna 2020. Kansallisrunoilijamme elämänkertoja on julkaistu aiemminkin, mutta tämä kiinnosti erityisesti, koska olen pitänyt Panu Rajalan tyylistä. Tässäkin se toteutuu; teos on vankkaa faktaa, henkilögalleria on runsas ja vuosilukuja vilisee. Se ei kuitenkaan ole mikään raskas luettava, vaan maalaa kuvia, joissa 1800-luvun ihmiset kulkevat aurinkovarjoineen Porvoon mukulakivikatuja pitkin. 

Panu Rajala itsekin kysyy, onko Runebergistä mitään uutta kerrottavaa ja mikä voisi olla hänen oma lisäyksensä kansalliskirjailijan elämään ja runouteen. Fredrika Runebergistäkin on ilmestynyt useita erikoistutkimuksia ja monografioita. Kirjan takakansitekstin mukaan: "Runebergia innoittivat runoudessa hänen elämänsä naiset ja toistuvat rakastumiset. Vaikka Runebergin rakkauselämästä on kirjoitettu paljon, silti on onnistuttu ohittamaan hänen kohtalokkaimman rakkautensa syvin merkitys. On aika antaa puhevalta toiselle osapuolelle, neiti Emilie Björksténille, jonka vaikutuksen myös Fredrika Runeberg tuskaisen hyvin tunsi."

Jos olisin kirjallisuustieteen opiskelija lukisin teosta eri tavalla, nyt keskityin vain eläytymään 1800-luvun sivistyneistön tunnelmiin. En myöskään lukenut aivan koko kirjaa, vaan valitsin lukuja sieltä täältä. Tarina on jaettu 33 lukuun, joilla jokaisella on hyvin sisältöä kuvaava ja valintaa helpottava nimi. Neljän ensimmäisen luvun nimet ovat: Sinulle, vaarallinen rakastettuni, Merikapteenin poika, Akatemian ja arkkipiispan ohjissa, Lempeä Laguksen pappilassa. Viimeisen luvun nimi on: Hautajaiset, maine ja muistojen koti. 

Varsinaisen elämänkerran jälkeen tulevat:

Jälkisanat, Lähdeviitteet, Kirjallisuus ja lähteet, Henkilöhakemisto, Teoshakemisto, J.L.Runebergin vuosiluvut.

Jälkisanat ovat Panu Rajalan omat. Nuo muut yllämainitut tekevät teoksesta tieteellisemmän ja tulevat varmaan toimimaan kirjallisuustieteen opiskelijoiden tukena opinnoissaan. Ne myös innostavat tutustumaan Runebergiin jälleen kerran uudestaan. Eikä vain häneen, vaan myös Fredrika-vaimo on erittäin kiinnostava hahmo, jolla on ollut oma kirjallinen uransa. 

Johan Ludvig Runeberg syntyi 5.2.1804 ja kuoli 6.5.1877. Pikkuserkku Fredrika Charlotta Tengström syntyi 2.9.1807 ja kuoli 27.5.1879.

Melkein tekisi mieli hankkia tämä teos omaan hyllyyn, jotta voisi siihen pala palalta palata. 

Helmet-lukuhaaste 2020 täydentyy:

17. Tutkijan kirjoittama kirja

24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa

44. Kirjassa on kirjeenvaihtoa

Henrik Tikkanen: Brändövägen 8 & Bävervägen 11

Henrik Tikkanen: Brändövägen 8 Brändö Tel. 35
Henrik Tikkanen: Bäverbägen 11, Hertonäs

Dessa två små böcker fanns i bibliotekets gratishylla. Henrik Tikkanen har skrivit fem s.k. adressböcker, men dessa två är de första. Brändövägen 8 berättar om hans barndom och krigstiden och i Bävervägen är han redan vuxen och i slutet träffar han sin blivande andra fru Märta.

Henrik Tikkanen härstammar från en kultursläkt, han hade ingen konstnärlig utbildning men var en begåvad illustratör och författare; också känd för sina aforismer. Adressböckerna hör till bekännelselitteratur och enligt wikipedia har han i dessa gjort sig upp med den finlandssvenska borgerliga överklassen. Det vimlar med kända namn i bägge böckerna; författare, politiker, konstnärer. Mycket resande, supande och sexuella försök och erfarenheter.

Jag vill minnas att jag läst dessa böcker någon gång för länge sen. Nu läste jag mera kursoriskt. Böckerna ger en tidsbild om Finland och den kulturella och politiska atmosfären från 1920-talet framåt. Någon tidigare läsare har med blyerts märkt vissa satser och delar av texten. Det var intressant att märka dessa.

Helmets läsutmaning 2020 får tillägg i:
47-48 Två böcker med mycket liknande namn.

- - - - - - - 

Nämä kaksi pientä kirjaa löytyivät kirjaston ilmaishyllystä. Muistaakseni olen lukenut nämä joskus kauan sitten. Henrik Tikkanen on kirjoittanut viisi ns. osoitekirjaa ja nämä kaksi ovat niistä kaksi ensimmäistä. Sarja kokonaisuudessaan kattaa ajan 1920-1970. Brändövägen kertoo lapsuudesta ja sota-ajasta ja seuraava Bävervägen-kirjassa Henrik on jo aikuinen ja kirjan lopussa hän tapaa toisen vaimonsa Märtan ja kuvaa rakastumistaan tähän.

Henrik Tikkanen on merkittävän kulttuuriperheen kasvatti. Kulosaari, jossa hän kasvoi, oli suomenruotsalaisen yläluokan lintukoto ja tästä eliitistä Henrik näissä tunnustusteoksissaan pyristelee eroon. Pienoisromaaneissa vilisee tunnettuja nimiä; kirjailijoita, poliitikkoja ja taiteilijoita. Paljon reissataan, ryypätään ja harrastetaan seksiä.

Nämä pienoisromaanit antavat hyvän kuvan ajan kultuurisesta ja poliittisesta ilmapiiristä. Joku aiempi lukija on tehnyt lyijykynämerkintöjä avainkohtiin; niitäkin oli mukava huomata.

Helmet lukuhaaste 2020 täydentyy kohtiin:
47-48. Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samankaltaiset nimet

Michelle Obama: Minun tarinani

Michelle Obama: Minun tarinani, 2020
Alkuteos: Becoming, 2018
Käännös: Ilkka Rekiaro

Vanhin lapsenlapseni (12v) yllätti ostamalla minulle syntymäpäivälahjaksi Michelle Obaman Minun tarinani, vielä moneen kertaan tähdentäen, että oli ostanut kirjan omalla rahallaan. Taisi aika lailla vahingossa osua hyvä valinta kirjaan, jonka olin ajatellutkin lukevani.

Michelle kertoo koko tarinansa alkaen lapsuudesta ahtaassa asunnossa Chicagon South Sidessa, läpi koulu- ja opiskeluajat juristiksi valmistumiseensa saakka. Sitä seuraa työskentely aluksi asianajotoimistoissa, mutta sittemmin voittoa tuottamattomissa projekteissa ja julkishallinnon tehtävissä. Kirja päättyy Barack Obaman toisen presidenttikauden loppuun ja Obamat muuttavat pois Valkoisesta talosta. Lapsuudenkodissaaan Michellellä on ollut rakastavat ja viisaat vanhemmat, veli ja suuri, äänekäs suku. Lapsuus on ollut onnellinen, vaikka taloudellisesti tiukka. Vanhemmat ovat säästäneet taatakseen kummallekin lapselleen hyvän koulutuksen.

Michelle kertoo paljon työstään ja erilaisista projekteista, joita hän on vetänyt jo ennen presidenttiyttä, mutta myös First Lady -aikanaan. Hänen pyrkimystensä keskeisenä vaikuttimena on ollut saada nuoret uskomaan itseensä. Hän on pyrkinyt luomaan paremmat koulutusmahdollisuudet myös heikompiosaisille ja ehkäisemään slummiutumista. Yksi tärkeä pyrkimys on ollut saada nuoret liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin m.m. lisäämällä kasviksia kouluruokaan.

Paljon on myös asiaa afroamerikkalaisista eri näkökulmista katsellen. Järkyttävintä oli lukea, että slummialueilla lasten on kouluun mennessään turvallisinta kävellä autojen keskellä, jotta ei sattumalta osuisi kohdalle, kun joku ampuu jalkakäytävällä.

Lukiessa pistää vielä tavallista enemmän vihaksi nykyisen (2020) presidentti Donald Trumpin presidenttiys. Hän halveksii naisia, vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja (tämän opin kirjasta) myös amerikkalaisia sotaveteraaneja!! Yksi muistamistani Trumpin ensitöistä oli kasvisruokapäivän poistaminen kouluista, koska: "kasvisruoka on pahaa". Toivon sydämestäni, että amerikkalaiset löytävät itsestään järjen äänen, eivätkä äänestä tätä presidenttiä enää toiselle kaudelle.

Teksti on sulavaa ja helposti luettavaa ja Ilkka Rekiaron käännös on sujuvaa suomen kieltä.

Helmet 2020 lukuhaaste täydentyy nyt kohtaan 21. Pidän kirjan ensimmäisestä lauseesta.
Taas tulkitsen vähän vapaasti, eli kaksi ensimmäistä lausetta ovat:
"Lapsena en toivonut suuria. Halusin koiran."