Paavo Rintala: Pojat

Paavo Rintala: Pojat. Äänikirja 2023. Alunperin ilmestynyt 1958. 10h 25min. Lukija: Jone Takamäki

Paavo Rintalan (1930-1999) Pojat ilmestyi ensikerran vuonna 1958. Romaanin alaotsikkona oli "Kuvia 1941-1944 Oulun poikien suhteesta ajan suureen ihanteeseen, sotaan ja sen edustajiin, saksalaisen vuoristoarmeijan alppijääkäreihin".

Romaani tapahtumat sijoittuvat sota-ajan Ouluun ja aikaan jolloin oltiin vielä Saksan aseveljiä. Tarinan pojat ovat Rintalan oman sukupolven koulupoikia. He kasvavat ja käyvät koulua, kävelevät paperikengissä ja harjoittavat vaihtokauppaa saksalaisten sotilaiden kanssa. Raksilan pojat - Kaarelan Immu, Pate, Urkki, Matti ja Jake elävät omia seikkailujaan ja keksivät kujeita ja kepposia. 

Pojat vakoilevat iltalomilla olevia saksalaisia, seuraavat heitä pusikoihin, joissa sotilaat muhinoivat paikallisten tyttöjen kanssa. Monet haaveilevat armeijaan liittymisestä, toiset suunnittelvat opintoja. Yksi pojista, Jake kulkee vähän muista erillään, omilla teillään. Häntä painaa äidin ikävä, mutta hän peittää ikävänsä rehentelemällä muille pojille rahoillaan ja muilla tekemisillään. Äiti on rakastunut saksalaiseen upseeriin Fritz-setään ja Jaken äiti ja isä ovat suhteen takia eronneet. 

Mikko Niskanen ohjasi 1962 kirjan pohjalta samannimisen elokuvan, jossa debytoi nuori Vesa-Matti Loiri ja jonka elokuvan loppukohtaus on piirtynyt ikuiseksi kuvaksi verkkokalvoillemme. 

Helmet-lukuhaaste:

34. Kirjassa mennään piiloon

42. Kirjassa on sanoja tai lauseita toisella kielellä

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen. Äänikirja. 38t 58min. Lukija: Lars Svedberg 

Sinuhe tarina sijoittuu 1300-luvulle eaa. Sinuhe on löytölapsi ja kasvaa rakastavien vanhempien hoidossa. Isä on lääkäri, joka hoitaa köyhiä maksutta Thebassa, Niilin rannalla Ylä-Egyptissä. Sinuhe kouluttautuu itsekin lääkäriksi ja papiksi. Hänestä tulee kallonporaaja, eli aivokirurgi. Sinuhe kohtaa useita seikkailuja ja hänen matkansa kulkevat silloisen maailman valtakuntiin, Syyriaan ja Babyloniaan. Hän ottaa osaa tai on mukana lääkärinä taisteluissa alueen herruudesta. Sinuhe nimitetään faarao Ekhnatonin aivokirurgiksi. Ekhnaton on edellä aikaansa, hän uskoo yhteen jumalaan Atoniin ja ajaa suuria yhteiskunnallisi muutoksia. 

Matkoillaan mutta myös kotikaupungissaan Thebassa Sinuhe kokee monenlaista murhetta, suurta rakkautta ja suuria pettymyksiä. Sinuhe karkoitetaan lopulta maanpakolaiseksi, jossa hän muistelee elämäänsä, kohtaamiaan ihmisiä ja kirjoittaa muistelmansa.

Sinuhe on Mika Waltarin (1908-1979) pääteos ja yksi käännetyimmistä suomalaisista romaaneista. Kertomus perustuu noin 4000 vuotta vanhaan muinaisegyptiläiseen tarinaan sekä historiallisiin tapahtumiin faarao Akhenatenin valtakaudella.  On ihmeellistä, että Waltari on pystynyt kirjoittamaan näin mittavan teoksen vain kevään ja kesän 1945 aikana. Teoksen historiallista paikkansa pitävyyttä ja myös uskottavuutta on kiitelty laajalti. 

Helmet-lukuhaaste:

16 Kirjailija on kirjoittanut sekä aikuisille että lapsille tai nuorille
17 Kirjan nimessä on jokin kansallisuus

Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase

Anna-Leena Härkönen: Häräntappoase. 1984. Otava. 316 sivua.

Alpo (Allu) Korva on 16-vuotias vaasalainen nuori, joka joutuu vastentahtoisesti sukulaistensa Lahjan ja Svanten luo maalle auttamaan heinätöissä, koska Svantella on heikko sydän. Auttamaan on hankittu toinenkin nuori Pasi Rutanen 

Allu rakastuu paikalliseen tyttöön. Kerttu Hurme ja Allu viettävät ikimuistettavan ensirakkauden kesän.

Anna-Leena Härkönen kirjoitti tämän esikoiskirjansa puhekielellä 17-vuotiaana. Hänet palkittiin J.H.Erkon palkinnon 1984 parhaana esikoisteoksena. Teoksesta on tullut eräänlainen kulttikirja. Sen pohjalta on ollut ylioppilaskirjoitustehtäviä ja sitä on luettu kouluissa. Tarinasta on julkaisu viisiosainen tv-sarja sekä useita teatteriesityksiä. 

Helmet-lukuhaaste:

16. Kirjailija on kirjoittanut sekä aikuisille että lapsille tai nuorille

Italo Calvino: Halkaistu varakreivi

Italo Calvino: Halkaistu varakreivi. 2004/1970/1952. Tammi. 115 sivua

Böömiläinen varakreivi Medardo di Terralba lähtee sotaan turkkilaisia vastaan. Sodassa tykinkuula halkaisee hänet kahtia. Varakreivi palaa kotiseudulleen puolikkaana, mutta hänen paha puolensa ehtii ensin. Puolikkaasta kehkeytyy hirmuhallitsija, joka tappaa alamaisiaan, polttaa heidän talojaan, perii kohtuuttomia veroja ja toimittaa jopa imettäjänsä spitaalisten eristykseen.

Hyvä puolikas palaa kotiseudulle myöhemmin ja ryhtyy tekemään hyviä tekoja ja korjaamaan vääryyksiä. Molemmat puoliskot rakastuvat samaan naiseen, paimentyttö Pamelaan. Tästä sekamelskasta ei selvitä muuten kuin kaksintaistelulla.  

Helmet-lukuhaaste: 

45. Kirjassa on kiusaamista

James Joyce: Dubliners

James Joyce: Dubliners

James Joycen Dubliners on roikkunut must-listalla jo pitkään. Nyt se ilmaantui Litteraturcirkelin lukulistalle ja kun vielä löysin teoksen englanninkielisenä kirpputorilta, niin pakkohan siihen oli tarttua.

Kyseessä on James Joycen (1882-1941) novellikokoelma, joka on valmistunut vuonna 1907, mutta julkaistiin vuonna 1914. Kirjan 15 novellissa kuvataan tavallisia kaupunkilaisia 1900-luvun alun Dublinissa. Jokainen novelli on oma tarinansa. Wikipedian mukaan kirjassa esiintyvät paikannimet ovat kaikki todellisia ja Joycea esittävä patsas sijaitsee kirjassa mainitun O'Connel Street kadun varrella. Joitain novellien henkilöistä Joyce on kierrättänyt muissa kirjoissaan, kuten Odysseuksessa (Ulysses, 1921).

Monessa novellissa on katolisuus läsnä, myös kerrotaan nuoresta rakkaudesta, romansseista ja nuorten muistakin seikkailuista. Joycen henkilöt ovat rujoja, heikkoja, turhamaisia. Kovin suorasukaista siis; mitään ei kaunistella.

Novellit ovat epätavallisia siinä mielessä, että sekä selkeä käännekohta että loppuratkaisu jää puuttumaan ja sitä jää odottamaan. Henkilöt ovat kuitenkin vangitsevia ja melkein kiukuttaa, kun Joyce ei kerro mitä sitten tapahtui. Kuvaukset ovat kuitenkin eläviä ja henkilöt on helppo kuvitella mielessään.

Dubliners on suomennettu kahteen kertaan: Pentti Saarikoski vuonna 1965 ja Heikki Salojärvi vuonna 2012. Suomennosten eroavaisuuksista on kirjoitettu paljon. Ehkäpä nappaan tämän vielä kirjastosta jompanakumpana käännöksenä - tai vaikka molempina.

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy seuraavasti:
1. Kirja on vanhempi kuin sinä
10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa

Michail Bulgakov: Mästaren och Margarita

Michail Bulgakov: Mästaren och Margarita
Alkuteos: Master  i Margarita, 1936 - 1937

Wikipedia esittelee teoksen näin:

Bulgakov aloitti teoksensa kirjoittamisen vuonna 1928. Hän hioi kirjaansa kuolemaansa, vuoteen 1940 saakka. Ensimmäinen versio tuhoutui (Bulgakovin mukaan se paloi uunissa) maaliskuussa vuonna 1930. Bulgakov aloitti kirjoitustyön uudelleen vuotta myöhemmin. Toinen versio valmistui vuonna 1936 ja kolmas 1937. Kirjailijan oli pakko lopettaa kirjoitustyö neljä viikkoa ennen kuolemaansa, minkä jälkeen Bulgakovin vaimo viimeisteli teoksen.

Teos on Bulgakovin kuuluisin romaani ja varsinainen runsauden sarvi. Osittain toisiinsa liittyen ja kuitenkin erillisinä on kolme eri tarinaa: Saatanan, eli taikuri Wolandin saapuminen 1930-luvun Moskovaan, Mestarin ja Margaritan rakkaustarina sekä Jeesuksen viimeiset päivät Pontius Pilatuksen tuomiolla. Raamuttuviitteitä on syytä ymmärtää, esimerkiksi tarinassa esiintyvä kissahahmo Begemot on saanut henkilönsä Raamatusta.

On pakko myöntää, että en jaksanut innostua tästä tarinasta - en yleensäkään jaksa kovin epärealistia tarinoita tai sitten en ole vielä itsestäni löytänyt sitä innostusta. Kun jo alkumetreillä irtopäitä vierii katua pitkin ja olemattomat rahat ilmestyvät kadotakseen sitten taas, ei jaksamiseni riitä. Lupaan antaa tälle vielä joskus uuden mahdollisuuden. Ymmärrän ja tiedän tämän olevan hieno teos, josta voisi kirjoittaa laajankin tutkielman. Widipedia on aivan oikeassa sanoessaan:

Loputtoman monipuolista teosta voidaan tarkastella myös muista näkökulmista: neuvostoyhteiskuntaa ja koko modernia elämäntapaa ivaavana satiirina, kehitysromaanina ja niin edelleen. 

Olen vuosia sitten nähnyt tämän tarinan teatteriesityksenä Suomenlinnan kesäteatterissa, mutta siitä on sen verran aikaa, että ei ole jäänyt mieleen.

Mästaren och Margarita oli Helsingfors Arbiksen Litteraturcirkelin lukemistoa. Kun teos oli käsittelyssä tapaamiseemme tuli Svenska teaternin näyttelijä Robert Enckell kertomaan kuinka teos oli heillä toteutettu 2017 - oli mielenkiintoista.

Merkitsen tämän Helmet 2019-lukuhaasteen kohtaan nro 8. Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäni sivistykseen  sekä kohtaan nro 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja. Tämä ei kokonaisuudessa sitä ollut, vaan se julkaistiin aluksi osittain koska suuri osa tekstiä oli sensuroitu. Venäjällä teos julkaistiin kokonaisuudessaan vasta vuonna 1973.