Alkuteos: Master i Margarita, 1936 - 1937
Wikipedia esittelee teoksen näin:
Bulgakov aloitti teoksensa kirjoittamisen vuonna 1928. Hän hioi kirjaansa kuolemaansa, vuoteen 1940 saakka. Ensimmäinen versio tuhoutui (Bulgakovin mukaan se paloi uunissa) maaliskuussa vuonna 1930. Bulgakov aloitti kirjoitustyön uudelleen vuotta myöhemmin. Toinen versio valmistui vuonna 1936 ja kolmas 1937. Kirjailijan oli pakko lopettaa kirjoitustyö neljä viikkoa ennen kuolemaansa, minkä jälkeen Bulgakovin vaimo viimeisteli teoksen.
Teos on Bulgakovin kuuluisin romaani ja varsinainen runsauden sarvi. Osittain toisiinsa liittyen ja kuitenkin erillisinä on kolme eri tarinaa: Saatanan, eli taikuri Wolandin saapuminen 1930-luvun Moskovaan, Mestarin ja Margaritan rakkaustarina sekä Jeesuksen viimeiset päivät Pontius Pilatuksen tuomiolla. Raamuttuviitteitä on syytä ymmärtää, esimerkiksi tarinassa esiintyvä kissahahmo Begemot on saanut henkilönsä Raamatusta.
On pakko myöntää, että en jaksanut innostua tästä tarinasta - en yleensäkään jaksa kovin epärealistia tarinoita tai sitten en ole vielä itsestäni löytänyt sitä innostusta. Kun jo alkumetreillä irtopäitä vierii katua pitkin ja olemattomat rahat ilmestyvät kadotakseen sitten taas, ei jaksamiseni riitä. Lupaan antaa tälle vielä joskus uuden mahdollisuuden. Ymmärrän ja tiedän tämän olevan hieno teos, josta voisi kirjoittaa laajankin tutkielman. Widipedia on aivan oikeassa sanoessaan:
Loputtoman monipuolista teosta voidaan tarkastella myös muista näkökulmista: neuvostoyhteiskuntaa ja koko modernia elämäntapaa ivaavana satiirina, kehitysromaanina ja niin edelleen.
Olen vuosia sitten nähnyt tämän tarinan teatteriesityksenä Suomenlinnan kesäteatterissa, mutta siitä on sen verran aikaa, että ei ole jäänyt mieleen.
Mästaren och Margarita oli Helsingfors Arbiksen Litteraturcirkelin lukemistoa. Kun teos oli käsittelyssä tapaamiseemme tuli Svenska teaternin näyttelijä Robert Enckell kertomaan kuinka teos oli heillä toteutettu 2017 - oli mielenkiintoista.
Merkitsen tämän Helmet 2019-lukuhaasteen kohtaan nro 8. Kirja, jonka lukeminen kuuluu mielestäni sivistykseen sekä kohtaan nro 38. Jossain päin maailmaa kielletty kirja. Tämä ei kokonaisuudessa sitä ollut, vaan se julkaistiin aluksi osittain koska suuri osa tekstiä oli sensuroitu. Venäjällä teos julkaistiin kokonaisuudessaan vasta vuonna 1973.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti