Meri Valkama: Sinun, Margot

 Meri Valkama: Sinun, Margot. 2021. WSOY. Äänikirja

Vaikka Sinun, Margot on vasta esikoiskirja, on sen kirjoittanut Meri Valkama (s. 1980) kokenut kirjoittaja. Hän on tutkiva toimittaja ja viestinnän asiantuntija. Meri Valkama on lapsuudessaan viettänyt vuosia Itä-Berliinissä ja opiskellut aikuisena politiikan tutkimusta ja journalismia Berliinin Freie-yliopistossa, jossa tutki DDR:ssä työskennelleitä toimittajia. Tällä taustalla voi todeta, että kirjoittaja tuntee ympäristön, johon Sinun, Margot sijoittuu.

Kirjan päähenkilö on Vilja, jonka Markus-isä oli DDR:ssä työskentelevä ja DDR:ään uskova ulkomaankirjeenvaihtaja. Markus asuu Itä-Berliinissä vaimonsa Rosan ja heidän kahden lapsensa kanssa. Kun muuri murtuu ja Saksat yhdistyvät 1989 päättyy myös Rosan ja Markuksen avioliitto ja Viljan muistikuvat Berliinistä haalistuvat.

Isän kuoltua jo aikuinen Vilja löytää nipun kirjeitä, joissa Margot puhuttelee Erichiä. Vilja tajuaa nämä salanimiksi, jotka viittaavat Honeckerien pariskuntaan ja päättelee, että Markus-isällä on ollut suhde kirjeissä Margotiksi itseään nimittävään naiseen. Kirjeissä mainitaan lapsi, jota kutsutaan Kastanjaksi. Tarkoittako Kastanja Viljaa ja miksi hän ei itse muista tuolta ajalta juuri mitään?

On kirjoitettu, että tämän kirjan pääosassa ovat muistaminen ja menneisyys. Ja että Sinun, Margot yhdistää henkilökohtaisia muistoja laajempiin, kansallisiin muistamisen kysymyksiin. Tämä on aivan totta, juuri tästä kirja kertoo.

Sinun, Margot sai Helsingin Sanomien vuoden 2021 parhaan suomenkielisen esikoisteoksen palkinnon.

Lämmin suositus minultakin.

Helmet-lukuhaaste:

3. Historiallinen romaani
6. Kirja kertoo rakkaudesta
8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa
37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa
45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija
49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Elizabeth Strout: Amy & Isabelle

 Elizabeth Strout: Amy & Isabelle. 2016. Ensimmäinen julkaisu 1999. 402 sivua.

Amy & Isabelle (suomenkielisen version nimi on Pikkukaupungin tyttö) on nyt kolmas lukemani Elizabeth Stroutin kirja. Aikaisemmista, Mitt namn är Lucy Barton pidin. Olive Kitteridgestä  en pitänyt, vaan jätin kesken. Amy & Isabelle ylittää niukasti viimeksi mainitun riman. Tarina on melko naiivi ja sivuja on aivan liikaa; paljon ylimääräistä jaarittelua.

Isabelle on tyttärensä Amyn yksinhuoltaja. He ovat muuttaneet periamerikkalaiseen pikkukaupunkiin, jonka piireihin Isabelle ei oikein pääse sisään. He ovat tiivis kaksikko, kunnes Amy jää kiinni suhteestaan matematiikan opettajaansa. Syntyy tahtojen taistelu ja Isabelle ajautuu yhä kauemmaksi tyttärestään, kärsii rakkauden puutteesta ja on yhä yksinäisempi. Taustalla leijuu häpeä ja pelko salaisuuksien paljastumisesta. 

Helmet-lukuhaaste:

6. Kirja kertoo rakkaudesta

Rosa Liksom: Väylä

 Rosa Liksom: Väylä. 2021. Äänikirja

"Syyskuu 1944. Kymmenet tuhannet ihmiset hylkäävät kotinsa paetakseen Lapin sodan nimellä tunnetun hävityksen jaloista. Kaiken keskellä on kotitilansa karjaa kuljettava tyttö, jonka perheen sota on hajottanut.

Väylä on vangitseva romaani vaelluksesta, pakolaisleireistä ja joesta, joka kotinsa jättäneille merkitsi elämän ja kuoleman rajaa. Se on vuodenkierron mittainen kasvukertomus, tarina pienen kylän tytöstä ja poluiksi vaihtuvista teistä, luonnosta ja äidin etsimisestä. Liksomin kerronta saa loankin loistamaan.

”Meitä kaikkia yhisti yksi asia, olima tien päälä ja kuljima kohti länttä.”

Pidin tosi paljon ja suosittelen. Äänikirjaa luki Anna Saksman, joka mielestäni onnistui  luonnollisesti lukemaan Tornionjokilaakson meänkielen murretta. Sama lukija luki aiemmin kuuntelemani Pienen hauen pyydystys -kirjan, jossa puhuttiin itäisen Lapin murretta. Murretta oli nytkin nautinnollista kuunnella, mutta sitten mietin, että olisi ollut kiva olla itse kirjakin kädessä. Joihinkin murreilmaisuihin olisi ollut kiinnostavaa palata. 

Vaikka tarina sijoittuu ajallisesti kauas, on pakolaisuuden kuvaus niin kovin tuttua. Ruotsi otti suomalaisia pakolaisia vastaan ja halusi auttaa sodasta kärsiviä ihmisiä. Mukana ovat kuitenkin nykyäänkin tutut ajatukset likaisista pakolaisista, jotka ryypiskelevät, laiskottelevat ja vievät naiset. Pakolaisuus ei ole ruusuista, vaikka vastaanottajat ovatkin ystävällisiä, tarjoavat terveyden huoltoa ja majoitusta. 

”…Huomasin, että se sotaherra mittaili minua. Miekin pyyristelin sitä. Sillä oli kiiltävä nokka ja jokasessa kultasessa takinnapissa kolme ruunua. Se huokasi syvhään ja sano, että mie olen tähän asti aatelu, että tet sottaa pakhoon tulheet asetutta meän ruokapöythään kuttumattomina viehraina ja ahmitta ensimmäiseksi kaikki herkut, mutta ko mie katton sinua, minun syän heltyy ja mie ymmärrän, että tet että ole jättähneet ommaa maatanna huvin vuoksi. Kuolemanpölkö teät on tänne ajanu. …”

Pakolaisia eivät olleet vain ihmiset, vaan myös eläimet. Tarinassa päähenkilö on muutaman muun kanssa kuljettamassa lehmiään kotiseudultaan Ruotsiin pakolaisleirille. Inhimillisyys nousee vahvasti esiin päähenkilöiden suhteessa eläimiinsä.  

Helmet-lukuhaaste:

3. Historiallinen romaani

7. Kirjassa on kaveriporukka

43. Kirjassa ei kerrota sen päähenkilön nimeä

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija

 

Max Seeck: Den trogne läsaren

 Max Seeck: Den trogne läsaren. Ljudbok

Originalets titel: Uskollinen lukija. Tammi. 2019.

"En finsk thriller som utspelar sig under några vintriga dagar i Helsingfors. Kommissarie Jessica Niemi kallas till en tjusig villa där polisen efter ett larm har funnit en kvinna brutalt mördad. Hennes man är en känd författare som just denna kväll är i väg på ett framträdande. På natten när en lokal polis hjälper honom hem råkar de ut för en bilolycka och de två omkommer. Men strax därefter skymtar författaren på en kamerasekvens från tunnelbanan i Helsingfors. Jessica Niemi och hennes kollegor står inför ett mysterium som accelererar allteftersom timmarna går. Vem mördade kvinnan i huset och var är hennes make, författaren?

En thriller i makalöst tempo som på bästa manér håller läsaren på halster fram till sista stund.

Boken är hittills såld till 35 länder." (ur BookBeat)

Jag sökte en deckare. Den trogne läsaren visade sig vara en thriller och den var faktiskt så spännande att jag kunde inte lyssna på den alltför sent på kvällen! Det var min första Max Seeck -bok, men blir inte den sista.  

Helmet läsutmaning 2021 får tillägg i:

14. Boken är en del av en bokserie

31. En thriller, rysare eller deckare

45. En bok skriven av en nordisk författare

Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen

 Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen. 2018. Schildts & Söderströms. 272 sidor

"Om jag visste att världen kommer att gå under i morgon så skulle jag ändå plantera mitt äppelträd idag. (Citat av okänt ursprung)

Vädret förändrade världen - och oss. I gengäld har vi svarat med att förändra världen - och vädret. 

För att ta över världen räcker det inte med att du skapar världens mäktigaste handelsmakt, eller världens mest överlägsna vapenmakt. Du måste också göra dig till herre över vädrets makter."

Marcus Rosenlund har jobbat som journalist vid Svenska Yle i mer än tjugo år. Han tilldelades Topeliuspriset 2015 för sin förmåga att göra vetenskaperna begripliga och fascinerande. Med denna bok debuterar han som författare och även nu är hans stil lättläslig och klar. Han förklarar sakerna så de blir glasklara.

Helmets läsutmaning: 

34. I boken iakttas naturen

Tove Jansson: Resa med lätt bagage

 Tove Jansson: Resa med lätt bagage. 1987. 197 sidor

I Resa med lätt bagage finns elva noveller om frihet och fångenskap. Ett gemensamt tema är inte alltid direkt om en resa men ändå om en förändring eller om att på ett eller annat sätt stå inför något nytt. Personerna varierar allt från ett sommarbarn samt Matti som leker Tarzan till pensionärer i Alicante eller ett äktapar i trettioårsåldern.

I förordet skriver novellisten och författaren Johanna Holmström att i de flesta novellerna finns en alldeles tydlig spänning under ytan, i vissa fall till och med hot. Hennes favoritnovell i samlingen är Måsarna. Själv tyckte jag mest om novellen Främmande stad.

Johanna Holmström inleder förordet med en fråga: Går det någonsin att återvända? Den frågan kan man ställa sig efter varje novell i denna samling. Som vanligt skriver Tove Jansson mera mellan raderna än på raderna.

De övriga novellerna är: 

Korrenspondens, Åttioårsdag, Sommarbarnet, Resa med lätt bagage, Lustgården, Shopping, Skogen, Gymnastiklärarens död, Växthuset

Helmet läsutmaning får tillägg i: 

45. En bok skriven av en nordisk författare

Sakari Huovinen: Isän kädestä

 Sakari Huovinen: Isän kädestä. 2020. Äänikirja BookBeat

Adlidbriksen teoskuvaus:

Etäiseksi jääneellä isällä oli salaisuuksia, joista hän ei koskaan puhunut. Isän kädestä on Sakari Huovisen kertomus tunnetusta kirkonmiehestä Lauri Huovisesta, jonka ankaruuden takaa paljastuu syvästi haavoittunut ihminen.

Lauri Huovisen elämää varjosti ensimmäisen suuren rakkauden ja puolison varhainen kuolema. Kolme pientä poikaa Eero, Matti ja Sakari jäivät katselemaan isän mykkää surua, joka ei enää päästänyt lähelle.

Vuosikymmenten jälkeen Sakari Huovinen halusi selvittää isänsä salaisuuden. Päiväkirjoista ja vanhempiensa tiiviistä kirjeenvaihdosta hän löysi myös rakkauden tuskan, sota-ajan Helsingin, natsi-Saksan yliopistot ja modernisoituvan Suomen. Kirja kertoo elämänarvojemme historiasta: mielekkyyden, mielenrauhan ja tyydyttävän rakkauden etsinnästä menneinä vuosikymmeninä.

Lauri Huovinen oli monin tavoin syvästi oppinut, teologian ja filosofian tohtori ja professori. Hän oli armoitettu puhuja, joka ei kuitenkaan osannut suoda armoa itselleen.

Luin, tai siis kuuntelin tämän teoksen ikään kuin pariksi aiemmin lukemalleni Eero Huovisen kirjalle Äitiä ikävä. Hyvä niin; teokset täydentävät toisiaan. Eero Huovisen kirja kertoo äidistä ja pienen pojan ikävästä. Sakari Huovinen käy löytämiensä päiväkirjojen ja kirjeiden avulla perheen historiaa läpi isän näkökulmasta ja isän elämäntarinan kautta. Koin kummatkin teokset todella omakohtaisesti, koska menetin oman äitini ollessani 9-vuotias - saman ikäisenä kuin Eero Huovinen oli hänen äitinsä kuollessa.

Helmet-lukuhaaste täydentyy kohtiin:

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäni

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta

Joel Haahtela: Hengittämisen taito

 Joel Haahtela: Hengittämisen taito. Otava. 2020. 176 sivua

Kaunis ja rauhallinen pienoisromaani nuoresta suomalaismiehestä, joka saapuu Kreikan Thessalonikiin etsimään isäänsä. Isä löytyy kaukaiselta saarelta, jossa hän elää rukoillen luostaria muistuttavissa olosuhteissa. 

Pidin kirjasta erittäin paljon, eikä sen rauhallisuus ollut ollenkaan pitkäveteistä, vaan vei mukanaan. Suosittelen.

Ainoa Helmet-kohta, johon kirja sopii on:

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija

Pete Suhonen: Naiset kuin muuttolinnut

 Pete Suhonen: Naiset kuin muuttolinnut. WSOY. 2021. 311 sivua.

Pete Suhosen Naiset kuin muuttolinnut avaa kirjailijan uuden sarjan "Postinumeromurhat". Tämä sarjan ensimmäinen teos sijoittuu Helsingin Lauttasaareen. Lauttasaari kiinnosti ja ostin kirjan lahjaksi, mutta luin sen itse ensin.

Kyseessä on aika perinteinen dekkari paitsi että päähenkilö ei ole poliisi, vaan toimittaja ja kirjailija. Aluksi ärsyttivät monet kielikuvat, kuten: "Lamppu seisoi sängyn vieressä kuin tarjoilija tyhjässä ravintolasalissa." Niitä tuntui olevan liikaa. Tarina parani loppua kohden ja loppuratkaisu oli oikein näppärä.

Luin kirjaa osin pihalla kauniissa säässä ja siksi se pääsee Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan:

23. Kirja, jota luet ulkona

31. Jännityskirja tai dekkari 

Laila Hirvisaari: Me, Keisarinna

 Laila Hirvisaari: Me, Keisarinna. 2014. Otava. 1074 sivua.

Me, Keisarinna on jatkoa Venäjän keisarinna Katariinan 1700-luvun elämästä kertovalle romaanille Minä, Katariina. Nämä kaksi pientä kirjaa ovat Otavan Miki-sarjaa (minikirja), kooltaan 8x12 cm, paksuus 2 cm. Kirjat ovat ohutta "raamattupaperia", joten koko teos mahtuu näin pieneen tilaan. 

Pientä ja kevyttä kirjaa on helppo pitää kädessä vaikka sängyllä maaten. Mahtuu helposti myös laukkuun. Ymmärtääkseni tämä minikoko ei ole saavuttanut kovin suurta suosiota, enkä tiedä mistä se johtuu.

Me, Keisarinna jatkuu siitä, mihin ensimmäinen osa päättyy, mutta on kirjoitettu ikään kuin muistelman muotoon, jossa jo iäkäs keisarinna sanelee muistelmiaan hallintakaudeltaan. Aikaan on sisältynyt monia sotia, lukuisia valtioiden päämiehiä ja Katariinan matkoja. Tarina on tietenkin fiktiota, mutta henkilöt ja historialliset tapahtumat ovat todellisia. 

Pidin enemmän ensimmäisestä osasta. Tässä jatko-osassa on pyörryttävän paljon henkilöitä ja oli välillä työlästä seurata suurta määrää nimiä. Vasta jo luettuani kirjan huomasin henkilöluettelon, joka oli kirjan lopussa. Siitä olisi ollut apua.

Laila Hirvisaari on tehnyt valtavan urakan selvittäessään keisarinna Katariina vaiheita.

Merkitsen tämän teoksen Helmet-lukuhaasteeseen kohtaan:

3. Historiallinen romaani

Elizabeth Strout: Olive Kitteridge

 Elizabeth Strout: Olive Kitteridge. Äänikirja

Olive Kitteridge -kirjaa on kovasti kehuttu ja on saanut Pulitzer-palkinnonkin. Strout on kirjoittanut Oliven tarinaan jatko-osankin. 

Odotin tätä kirjastosta ja lopulta sain tämän englanninkielisen version, joka näkyy kuvassa. Samaan aikaan minulla oli ladattuna teos äänikirjana suomeksi. Kirja on ikään kuin novellikokoelma, mutta ei aivan. Ensimmäisessä tarinassa tutustutaan Oliveen ja hänen mieheensä. Myöhemmin tulee tarina Oliven pojan häistä ja miniästä, joka ei tietenkään ole Oliven mieleen. Muiden tarinoiden päähenkilöitä ovat saman kaupungin ihmiset, mutta Olive on tarinoissa mukana sivuhenkilönä.

Olen lukenut Elizabeth Stroutia aikaisemmin ja pitänyt hänen tyylistään. Mutta tästä pitää sanoa, että en tykännyt. Kaikki tarinoiden ihmiset olivat onnettomia, yksinäisiä, toivottomia ja surullisia: masentavaa luettavaa.

Niinpä en lukenut, vaan jätin kesken. Kiikutin kirjan takaisin kirjastoon ja kuittasin äänikirjan pois puhelimesta. Joskus ennen luin aina väkisin loppuun, vaikka ei yhtään napannut. En tiedä miksi. Vähän sellaista sääntöä olen pitänyt, että annan kirjalle mahdollisuuden 100 sivun verran ja jos ei lähde lentoon, niin sitten jää. Masentavia en lue edes 100 sivua.

Korjatkaa ihmeessä, jos olen ymmärtänyt tämän kirjan sanoman aivan väärin.

Otan mukaan Helmet-lukuhaastelistaan, vaikka en kokonaan lukenutkaan:

6. Kirja kertoo rakkaudesta (tässä enemmän sen puutteesta)
17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

Thorbjørn Egner: Kasper, Jesper ja Joonatan - kolme iloista rosvoa

Thorbjørn Egner: Kasper, Jesper ja Joonatan - kolme iloista rosvoa. WSOY. 1985. 133 sivua

Kolme iloista rosvoa, Kasper, Jesper ja Joonatan on yksi parhaista lastenkirjoista ikinä; painii samassa sarjassa Astrid Lindgrenin tuotannon kanssa. 

Thorbjørn Egner (1912-1990) oli norjalainen lastenkirjailija, piirtäjä ja lauluntekijä. Rosvotarinan Folk og røvere i Kardemomme by hän kirjoitti vuonna 1955 ja Aila Meriluoto suomensi sen vuonna 1957. Minulla oli lapsena tuo samainen kirja, silloin pitkulaisena versiona. Toinen sekä itselleni, lapsilleni ja myöhemmin lapsenlapsilleni rakas tarina on Satu hammaspeikoista, joka on Egnerin tuotannossa aiemmin 1949 ilmestynyt Karius og Baktus (suom. Eeva-Liisa Manner 1961). Muutama muukin Egnerin teos on suomennettu. 

Omien lasten aikana meillä oli rosvotarina kasetilla Elina Salon lukemana. Kasetilla olivat mukana myös laulut, jotka osaisin varmaan vieläkin ulkoa. Rosvoista on myös ollut teatteriversioita, joita olemme olleet katsomassa. 

Kuvitus niin rosvotarinassa kuin hammaspeikkotarinassakin on tekijän. Selkeitä, hyviä värikkäitä kuvia. 

Otin kirjan tähän mukaan, koska se vastaa Helmet-haasteeseen, mutta myös koska luin sen äskettäin lapsenlapsille kannesta kanteen ääneen.

Helmet-lukuhaasteen kohdat: 10. Kirjan nimessä on numero ja 42. Satukirja

Terhi Rannela: Frau

 Terhi Rannela: Frau. Karisto. 2016. 232 sivua.

Tutustuin kirjailija Terhi Rannelaan aiemman kirjan kohdalla, joka oli matkakertomus. Frau on jotain aivan muuta ja paremmin minun mieleeni.

Kyseessä on historiallinen romaani Lina Heydrichista, joka oli julman SS-kenraalin Reinhard Heydrichin leski ja asui vanhuusvuosinaan Fehmarnin saarella Pohjois-Saksassa Lina Manninen -nimisenä. Hänen toinen puolisonsa oli suomalainen teatterin johtaja ja -ohjaaja Mauno Manninen. Manninen oli alkoholisoitunut, mutta tunnettu kulttuurivaikuttaja. Hänet muistetaan Intimiteatterin perustajana ja hänen vanhempansa olivat runoilija Otto Manninen ja kirjailija Anni Swan (joka on ainakin minulle tuttu lastenkirjoistaan).

Reinhard Heydrich toimi natsisaksan kenraalina nykyisen Prahan lähitienoilla. Vastarinta salamurhasi hänet kesäkuussa 1942 ja attentaatin aiheuttamat kostotoimenpiteet olivat laajoja ja julmia.

Nuori toimittaja Erich Richter saapuu saarelle haastatellakseen Linaa. Kirja seuraa heidän keskustelujaan, samalla takautumina kerrotaan 1940-luvun tapahtumista. Vähitellen paljastuu myös miksi Erich Richter on kiinnostunut Linan tarinasta. 

Kirjan viimeinen luku on: "Mikä on totta?" Terhi Rannela luettelee ketkä kirjan henkilöt ovat todellisia ja ketkä kuvitteellisia, mutta jotka voisivat olla todellisia. Lisäksi kirjan tekoa kuvaava työpäiväkirjan voi käydä lataamassa pdf-muodossa osoitteesta:

rannela.wordpress.com/frau

tai osoitteesta:

www.karisto.fi

Helmet-lukuhaasteeseen sopii:

 3. Historiallinen romaani

Eppu Nuotio & Pirkko Soininen: Punainen vaate

 Eppu Nuotio & Pirkko Soininen: Punainen vaate. 2019. Äänikirja

Punainen vaate on kolmas Nuotio & Soininen dekkarisarjassa, jossa dokumenttiohjaaja Salome Virta sattuu keskelle mahdollista taidemaailmaan liittyvää rikosta. 

Punainen vaate viittaa suomalaisen taiteilijan Elin Danielson-Gambogin (1861-1919) omakuvaan vuodelta 1903. Elin liikkui monien sen ajan taiteilijoiden tapaan Euroopan eri maissa ja asui pitkään miehensä kotimaassa Italiassa, jossa lopulta kuoli. Hän oli kirjeenvaihdossa entisen oppilaansa, taiteilija Dora Wahlroosin kanssa ja kirjan tarina seuraa näiden naisten kirjeenvaihtoa ja elämää.

Salome Virta ystävineen sattuu kyseisen omakuvan äärelle ja epäilykset väärennöksestä heräävät.

Kuten aiemmat kaksi Salome Virta -dekkaria tämäkin on helppoa proosaa, ja siten myös helposti kuuneltavaa. Syvyyttä teokseen antaa taiteellinen viitekehys. 

Aiemmat kaksi ovat:

Nainen parvekkeella 2016 - Albert Edelfeltin samanniminen maalaus 1884

Sakset tyynyn alla 2018  - Frederick Elwellin maalaus Girl with a cigarette 1942

Punainen vaate sopii Helmet-lukuhaasteen kohtiin:

14. Kirja on osa kirjasarjaa

25. Kirjan on kirjoittanut kaksi kirjailijaa

31. Jännityskirja tai dekkari 

Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät

 Terhi Rannela: Kesyt kaipaavat, villit lentävät. Matkapäiväkirjani sivuilta. 2018. Karisto. 219 sivua.

Lainasin tämän kirjan, koska se on kirjastoni lukupiirin syksyn lukemistossa ensimmäisenä. Samalla tutustuin Terhi Rannelan muuhunkin tuotantoon ja olikin oikein mielenkiintoinen tuttavuus. 

Kirjan nimi on peräisin jostain Elmer Diktoniuksen tekstistä ja alkuperäinen sitaatti kuuluu: Vain kesyt linnut kaipaavat, villit lentävät. 

Kyseessä on todellakin matkapäiväkirja, lyhyitä merkintöjä eri matkoilta ja eri maista. En oikein, ainakaan vielä, ole matkapäiväkirjojen ystävä, joten tästä luin tarinoita valikoiduin osin. Hyvin Rannela kirjoittaa ja parhaillaan luenkin hänen toista teostaan, joka on historiallinen romaani. Enemmän minun mieleeni.

Helmet-lukuhaaste täydentyy kuitenkin kohtaan:

50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä

Choi Yangsook: Korean Patchwork Quilting

 Choi Yangsook: Korean Patchwork Quilting

Tilkkutöistä innostuneena olen tilannut varmaan kaikki kirjastosta löytyvät tilkkutyökirjat (ja muutaman ostanut omaan hyllyynikin). Tämän korealaista tilkkutyötyyliä esittelevä kirja on yksi niistä.

Kirjassa esitellään kovin hienoja ja siroja töitä; kauniita sinänsä, mutta eivät ole aivan minun makuuni. Ohuita, läpikuultavia kankaita, organzaa, silkkiä jne. käytetään. 

Yhden asian opin tästä kirjasta ja siksipä se pääsee mukaan Helmet-lukuhaasteen kohtaan 33. Kirjassa opetetaan jokin taito ja se on tekniikka nimeltään Samsul (Overlapping seam allowances). Kun ommellaan yhteen kahta kangaspalaa saadaan tällä tavalla ohut liitoskohta, ja jossa nurjalle puolelle tulee näkyviin kaksi ommelta ja oikealle puolelle yksi ommel. Piti oikein tehdä mallitilkku, etten unohda, kun kirja lähtee nyt takaisin kirjastoon muiden lainattavaksi.

Anna Kortelainen: Tulirinta

 Anna Kortelainen: Tulirinta. Äänikirja

Anna Kortelaisen Tulirinta on esimerkki siitä, miten yksi teos johtaa toiseen ja kolmanteenkin. Kun luin Enni Mustosen Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaa, tutustuin lähemmin Albert Edelfeltiin ja hänen elämäänsä. Sitten innostuin Anna Kortelaisen Virginie-kirjasta, joka oli kertomus Kortelaisen matkasta Ranskaan ja hänen yrityksistään löytää salaperäisen Virginien jalanjäljet. Virginien arvellaan olleen Edelfeltin teoksien mallina ja hänen kahden aviottoman lapsensa äiti.

Minun matkani Edelfeltin maailmaan jatkui Eppu Nuotion ja Pirkko Soinisen teoksen Nainen parvekkeella parissa. Kyseessä on dekkari, mutta tarinan taustan muodostaa Edelfeltin samanniminen maalaus ja sen kuvitteellinen tarina. 

Anna Kortelainen (s. 1968) on filosofian tohtori, vapaa tutkija, taidehistorioitsija ja kirjailija. Hän on väitellyt Turun yliopistossa Albert Edelfeltistä. Nyt hän matkaa uudelleen Pariisiin etsimään toisia jälkiä, nimittäin Edelfeltin ainoan avioliitossa syntyneen ja nuorena keuhkotuberkuloosiin kuolleen pojan Erikin opiskeluaikojen jalanjälkiä. Tuloksena on syntynyt tämä kuvitteellinen kertomus 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tapahtumista Etelä-Ranskassa, Montpellier'n perinteikkäässä yliopistokaupungissa. 

Erik on nuori, älykkö ja lahjakas maailman parantaja. Venäläisten sortotoimet Helsingissä kiihdyttävät nuoria aatelismiehiä salaliittoihin ja äärimmäisiinkin tekoihin. Erik on jo menettänyt suurmieheksi kutsutun isänsä ja hän haluaa itse olla mukana luomassa uutta parempaa maailmaa. On traagista, että hänen kuolemansa 1910 aikoihin Albert Calmette yhdessä Camille Guérinin kanssa kehittivät BCG-tuberkuloosirokotetta Pasteur-instituutissa. Ensimmäiset rokotteet annettiin vastasyntyneille Pariisissa vuonna 1921.

Helmet-lukuhaaste saa merkinnän kohtaan:

3. Historiallinen romaani

Nikki Grimes & Laura Freeman: Kamala Harris - Rooted in Justice

 Nikki Grimes & Laura Freeman: Kamala Harris - Rooted in Justice

Mitäpä sitä ei Helmet-kirjaston lukuhaasteen eteen tekisi. Tässä siis elämänkerta henkilöstä, joka on elossa. Ei kai sillä ole väliä, että on lasten versio. Nimi Kamala tarkoittaa lootuksen kukkaa. Toivottavasti kukaan ei kerro hänelle, että sanalla on suomenkielinenkin merkitys.

Kirja kertoo Kamalan lapsuuden vaiheista, koulunkäynnistä ja opiskelusta. Vanhemmat olivat poliittisesti aktiivisia ja Kamala oppi hyvin varhain sanat kuten freedom ja justice. Hän opiskeli Howardissa, luki lakia ja valmistui juristiksi Hastings Collegesta Kaliforniassa. Senaattorina hän suunnitteli pyrkivänsä presidentiksi, mutta rahat eivät riittäneet kampanjaan. Tammikuusta 2021 alkaen hän toimii presidentti Joe Bidenin varapresidenttinä. 

Helmet-lukuhaaste saa merkinnän kohtaan:

26. Elämäkerta henkilöstä, joka on elossa

Enni Mustonen: Näkijä

 Enni Mustonen: Näkijä. 2021. Otava. 663 sivua

Enni Mustonen eli Kirsti Manninen on filosofian tohtori, kirjailija, käsikirjoittaja ja historian tuntija.

Näkijä on yhdeksäs osa Syrjästäkatsojan tarinoita -sarjaa. Pakkohan sitä on seurata, kun on kerran aloittanut. Alussa (Paimentyttö, Lapsenpiika, Emännöitsijä) oli mielenkiintoista seurata juuri runsaita yksityiskohtia eläintenhoidosta, ruoanlaitosta, siivoamisesta ja muusta kodinhoidosta. Helsingin ajankuvaus oli yksityiskohtaista ja selvästi asiantuntevaa. 

Tässä viimeisimmässä osassa seurataan alun päähenkilön Idan tyttärentyttären Vienan elämää Hollywoodissa ajan kuuluisien näyttelijöiden pukijana. Mukana ovat Marilyn Monroe, Frank Sinatra, Yves Montand ja moni muu.

Samaa yksityiskohtien mielenkiintoa ei nyt synny, mutta osaahan Mustonen eli Manninen hyvin kirjoittaa ja henkilöt tuntuvat uskottavilta ja omaan aikaansa sopivilta.

Helmet-lukuhaaste karttuu kohtiin:

35. Kirja, jonka ilmestymistä olet odottanut 
49. Kirja on julkaistu vuonna 2021

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys. 2019. Siltala.

BookBeat-äänikirja. lukijana Anna Saksman. 

Kalevi Jäntin palkinto 2019, Tähtifantasiapalkinto 2020 ja Lappi-kirjallisuuspalkinto 2021.

Tarina sijoittuu Itä-Lapin perukoille ja alkaa nimensä mukaan pienen hauen pyydystämisestä. Mutta kyse ei ole mistään tavallisesta kalaretkestä, vaan aivan muiden voimien taltuttamisesta. Elina Ylijaako palaa Etelä-Suomesta kotiseudulleen selvittämään henkilöhistoriaansa, suhdettaan Lappiin ja  nuoruudenrakastettuunsa. Hän kohtaa kotiseudun ihmisten lisäksi Lapin mytologian olioita, jotka elävät rinnakkain ihmisten kanssa. Löytyy peijooni, meteli, raitajalka, näkki, hattara, Moukku-Olli ja ties ketä. Tarinaan liittyy myös mahdollinen rikos, josta Elinaa tulee reipas poliisinainen Janatuinen pidättämään. Kaiken tämän ohella tarina on varsin humoristinen.

Lähdin tätä kirjaa etsimään kuunneltavaksi, koska olen ihastellut Juhani Karilan tapaa kirjoittaa Helsingin Sanomissa kolumneja ja tv- ja elokuva-arvosteluja. Hänen kielenkäyttönsä on todella erikoislaatuista. Pienen hauen pyydystys on samaa upeaa kieltä. Henkilöiden repliikit ovat kaikki paikallisella murteella, ja sitä on mainio kuunnella. Anna Saksman onnistuu oikein hyvin murrerepliikkien lukijana.

Helmet-lukuhaaste saa merkinnän kohtaan:

34. Kirjassa tarkkaillaan luontoa

Deborah Levy: Varm mjölk

Deborah Levy: Varm mjölk. Ljudbok.

Min kärlek till min mamma är som en yxa. Det skär väldigt djupt.

Hot Milk är ett komplext verk om en mamma som heter Rose och en dotter som heter Sofie. Mamman har någon form av fotsjukdom som gör att hon knappt kan gå. Hon har dessutom många andra sjukdomar och symtom. Spänningen i berättelsen är om mamman är sjuk på allvar eller om hon använder sina sjukdomar som ett sätt att hålla sin dotter nära och kontrollera hennes liv. När romanen fortskrider börjar man dock undra vem som är beroende av vem.

Modern Rose och dottern, antropologen Sofie har kommit till en klinik i Spanien och doktor Gómez för att söka bot på Roses fotproblem. Under behandlingarna har Sofie ledigt och blir bekant med omgivningens människor. Hon inleder intima förhållanden både med en tysk konstnär, sömmerskan Ingrid Bauer och en ung spansk Juan. Sofie flyger också till Grekland på ett kort besök hos sin far som nyligen gift sig och fått ett barn.

Denna bok var min första Deborah Levy men blir knappast den sista. Berättelsen lockar till att analysera de många symbolerna; mjölk förekommer väldigt ofta, olika skador inträffar ofta, dubblabetydelser på namn, symboler på de olika könen får uppmärksamhet, de olika språken (spanska, engelska och grekiska) har betydelse. Varm mjölk kunde faktiskt fungera som en övning i litterär analys.

Jag vill anteckna Varm mjölk i Helmet-läsutmaning i punkt 6 eftersom Sofie faktiskt blir kär i den tyska Ingrid. Juan är mera tidsfördriv.  

6 Boken skildrar kärlek

Ljudmila Ulitskaja: Tyttölapsia

 Ljudmila Ulitskaja: Tyttölapsia. 2015. Siltala. 218 sivua.
Tarinat ovat alunperin ilmestyneet 1993, 2003 ja 2011.
Venäjän kielestä suomentanut Arja Pikkupeura

Kirja koostuu kahdesta alun perin erikseen ilmestyneestä kertomussikermästä: Tyttölapsia ja Lapsuus -49.

Aika ajoin tekee hyvää lukea venäläisen kirjailijan teos. Niissä on jokin erilainen tunnelma kuin muista kielistä suomennetuissa, enkä oikein osaa sanoa, mikä se on. Ljudmila Ulitskaja kirjoittaa sujuvaa tarinaa, henkilöt ovat hyvin todellisia ja heihin on helppo samaistua.

Lapsuus -49 tarinoissa eletään sodan jälkeisissä epävarmoissa tunnelmissa. Maaseudulla on hyvin köyhää, joka ilmenee esimerkiksi tilanteessa, jossa rikkinäistä kattilaa tarjotaan maksuvälineeksi - eräänlaista vaihtotaloutta. Suunnattomasta köyhyydestä huolimatta tarinat eivät ole surullisia, vaan elämää eletään sen kummemmin valittamatta. 

Tyttölapsia tarinoissa ollaan Moskovan keskustan luoteiskulmilla 1950-luvun alussa ja niissä on yhtä lukuun ottamatta samat henkilöt, kaksostytöt Viktorija ja Gajane. Eri tarinat kertovat tyttöjen perheestä, vanhemmista ja isoäidistä, mutta myös tyttöjen koulusta ja heidän ystävistään. 

Kirjan takakansi luettelee Tyttölapsia tarinoiden teemat niin hyvin, että kopioin ne tähän mieluummin kuin itse yritän keksiä: "Taitavan psykologisen kerronnan teemoja ovat mm. tyttöyhteisön hierarkia, sisarkateus ja perhesuhteet, heräävä seksuaalisuus ja suhde omaan ruumiiseen, koulukiusaaminen, pioneerijärjestön jäsenten asema, kansallisuuskysymys ja sosiaalinen eriarvoisuus Neuvostoliitossa sekä kaiken taustalla leijuva Stalin-kultti."

Kannatti lukea. 

Helmet-lukuhaasteeseen sopii:

7. Kirjassa on kaveriporukka
11. Kirja kertoo köyhyydestä 

Anni Ignatius: Korjaa kauniiksi - Käsikirja kodin vaatehuoltoon

Anni Ignatius: Korjaa kauniiksi - Käsikirja kodin vaatehuoltoon. Otava. 2020. Sivuja 199.

Käsityö- ja muita opaskirjoja on kertynyt hyllyyn sen verran yli oman tarpeen, että olen ryhtynyt vähän tarkemmin harkitsemaan kulloisiakin ostoksia. Näin teen: kun luen jostain kiinnostavasta kirjasta, joku podcastaaja esittelee ja suosittelee tai bloggaaja mainitsee jonkun teoksen, en ryntääkään heti Adlibriksen sivuille tai suoraan kirjakauppaan, vaan tilaan kyseisen opuksen kirjastosta. Kun kirja sitten tulee, tutustun siihen ja jos on riittävän kiinnostava ja tuntuu käyttökelpoiselta pidemmällekin ajalle, otan investoinnin harkintaan. 

Näin kävi myös Anni Ignatiuksen kirjalle Korjaa kauniiksi - Käsikirja kodin vaatehuoltoon.

Kirjaan olin varmaan yli puoli vuotta jonossa, mutta nyt se vihdoin tuli. On meinaan kehumisen arvoinen kirja ja harkitsen melko vakavasti opuksen hankkimista omaksi .

Esimerkkejä aihealueista: Mitä pitää tietää ennen korjaamista. Vaatteen muokkaaminen (kaventaminen, lyhentäminen jne). Korjaa neulalla ja langalla. Korjaa ompelukoneella. Tahrat. Hajut. Nukka. Farkut ja niiden korjaaminen. Kun vaatetta ei voi enää korjata. Tekstiilien kierrätys. Hakemisto vaatekappaleen mukaan.

Tietysti nämä jutut löytyvät netistäkin esim. Marttojen sivuilta. Olen sieltä itsekin löytänyt neuvoja, kun minulle on kiikutettu esim. lapsen talvihaalari, johon tarvitaan uusi vetoketju. Tai kun avaimet ovat kuluttaneet reiän farkkujen taskuun; "Voisko tähän tehdä uuden taskun?". Imartelevaa, kun jälkikasvulla on niin vankka usko meikäläisen ompelutaitoihin. Hieno kone kyllä löytyy, taidoista en tiedä. 

Suosittelen tutustumaan opukseen. Ohjeet ovat selkeitä. Hyvät kuvat ja selkeä hakemisto. Tilatkaa vaikka kirjastoon.

Helmet-lukuhaaste täydentyy kohtaan:

28. Kirja, jonka lukemisesta on sinulle hyötyä

Leena Lehtolainen: Viimeinen kesäyö ja muita kertomuksia

Leena Lehtolainen: Viimeinen kesäyö ja muita kertomuksia. Tammi. 2006. 303 sivua

Tämä Leena Lehtolaisen kokoelma sisältää 12 kertomusta, takakannen kuvauksen mukaan "ihmisistä poikkeuksellisten tilanteiden edessä. Tunnelmat vaihtelevat kepeän kesäisestä romantiikasta ihmisen pimeän puolen kuvaamiseen." Osa tarinoista on julkaistu ennen tätä kokoelmaa, joko suomeksi tai muilla kielillä. Nimitarina Viimeinen kesäyö on julkaistu neliosaisena jatkokertomuksena Me Naiset -lehdessä 2001. Kokoelman viimeinen, Jouluenkeli on kirjoitettu 2006 tätä kokoelmaa varten.

Tarinat ovat peruslehtolaista kerrontaa ja henkilöt sympaattisia. Heidän tilanteisiinsa on helppo samaistua, vaikka kaikkia edesottamuksia ei ymmärtäisi tai hyväksyisi. Luin tämän kirjan vähitellen, eli tarina kerrallaan, aina kahden kirjan lukuvälimaastossa.

Helmet-lukuhaaste täydentyy kohtaan:

9. Kirjailijan etunimi ja sukunimi alkavat samalla kirjaimella

Anu Kaaja: Katie-Kate

 Anu Kaaja: Katie-Kate. 2020. 261 sivua

Hyvin epätavallinen kirja tämä Katie-Kate. Kirjailija Anu Kaaja (s. 1984) on saanut huomiota aiempien teostensa, Muodonmuutosilmoitus 2015 ja Leda 2017, ansiosta. Ensin mainittu on voittanut Jarkko Laine -palkinnon ja ollut ehdokkaana HS-palkinnon saajaksi. Leda on ollut Runeberg-ehdokas ja voittanut Toisinkoinen-palkinnon. 

Katie-Kate määritellään takakannen tekstissä satiiriseksi kollaasiksi ja sitä se onkin. Tekstissä on runsaasti luetteloita ranskalaisin viivoin, on yliviivauksia, vaihtelevia fontteja, on tekstejä ja sitaatteja erilaisissa kehyksissä, on aikatauluja, haastattelunmallisia vuoropuheluja, englanninkielisiä tekstinpätkiä ja lisää sitaatteja. Kirjan lopussa on luettelo sitaattien lähteistä, joten todellisia lienevät ja osa tuttujakin, kuten: Well, there were three of us in this marriage, so it was a bit crowded. 

Tarina kertoo Kate Middletonin kaksoisolentona työskentelevästä skandinaavitytöstä, joka päätyy lontoolaisen eläkeläis- ja rojalistipariskunnan seksileluksi. Tarinan taustalla on Englannin kuningasperheen edesottamukset aina kuningattaresta ja Dianasta Meghaniin ja hänen sukkahousuihinsa.

Minulla meni vähän selailuksi tämän kirjan kanssa. En oikein jaksanut uppoutua.

Helmet-lukuhaaste 2021 saa osuman kohtaan:

17. Kirjan nimessä on kirjan päähenkilön nimi

Ann-Luise Bertell: Heiman

 Ann-Luise Bertell: Heiman. Förlaget M. Helsingfors. 2020. 380 sidor.

Elof är tio år gammal då hans far dör. Elof och hans lillebror Ivar blir ensamma på släktingarnas nåder. Elof är en känslig och rädd liten pojke och senare en man, som inte vill göra någon illa. I kriget har han svårigheter med dödandet men kommer undan eftersom hans stortå måste amputeras på grund av frostskada. Efter kriget bär han dåligt samvete över händelserna i kriget.

Heiman är en släktkrönika från Österbotten. Den var nominerad till Finlandiapriset 2020 och till Runerbergpriset 2021.

Helmets läsutmaning får ett tillägg i punkt:

45 Boken är skriven av en nordisk författare

Kristin Hannah: The Four Winds

 Kristin Hannah: The Four Winds (BookBeat-äänikirja)

Kristin Hannah on muillekin kielille käännetty amerikkalainen kirjailija ja minulle uusi tuttavuus. Tämä äänikirjojen kuuntelu toimii oikein hyvin myös kielikylpynä ja kielitaidon ylläpitäjänä. 

Tarina sijoittuu Texasiin ja Californiaan 1930-luvulle. Lama, työttömyys ja maanviljelyä kiusaava kuivuus köyhdyttää kansaa ja pakottaa heidät etsimään toimeentuloa muualta. Päähenkilö Elsa on  urhea ja sitkeä nainen, joka taistelee perheensä ja lastensa paremman tulevaisuuden puolesta.

Äänitteen lopussa on kirjailijan ja lukijan haastattelu ja heidän välisensä keskustelu. Oli tosi mielenkiintoinen. 

Helmet-lukuhaaste saa merkinnän kohtaan:  11. Kirja kertoo köyhyydestä.

Viveca Sten: Offermakaren

 Viveca Sten: Offermakaren (ljudbok i BookBeat)

Viveca Stens "Offermakaren" inleder serien Åremorden som utspelar sig i den jämtländska fjällen. Polisen Hanna har blivit dumpad av sin partner och tvingats lämna sitt jobb på Citypolisen i Stockholm. Hon reser till Åre för att hämta andan efter allt som hänt och blir snart inblandad i utredningen av ett grovt mord på en ung flicka.

En typisk svensk deckare. Helmet läsutmaning får tillägg i punkterna

31 En thriller, rysare eller deckare
45 Boken är skriven av en nordisk författare.

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa

 Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa. WSOY. 2020. 349 sivua

Sodan loputtua alkukesällä 1945 viisi kaljuksi ajeltua naista lähtee norjalaiselta vankileiriltä Kilpisjärven kautta kotimatkalle läpi poltetun ja miinoitetun Lapin. Naiset ovat keskenään eri ikäisiä ja heidän syynsä lähteä saksalaisten matkaan ovat olleet erilaiset. Aseveli on muuttunut viholliseksi ja se, mikä ennen oli hyväksyttyä on muuttunut kielletyksi; aivan kuten yksi naisista sanoo: "Kun aloitettiin, oltiin (piip) samalla puolella". 

Kuka jaksaa rankan kävelymatkan olemattomissa varusteissa, vähällä ravinnolla? Mikä on vastaanotto, jos kotiin saakka pääsee? Haluaako sinne edes päästä? Mitkä alun perin olivat lähdön syyt? Naiset tuomitaan sodan jälkeen eri tavalla kuin saksalaisten kanssa veljeilleet miehet ja sotilaat. Naisia häväistään rankasti, mikä on tuttua muistakin Euroopan sotaa käynneistä maista. Naisia marssitetaan pilkattavana, alastomina, pää ajeltuna, tervattuna. Lukiessa järkyttyy ihmisten julmuutta.

Jotkut kestävät matkan rasitukset toisia paremmin. Toivoa herättävää on yhden kotipaikkansa tielle kääntyvän naisen mietteet. Hän ottaa ajellun päänsä suojana olleen huivin pois ja ajattelee, ettei hän kotiin päästyään aio olla syyllinen mihinkään sellaiseen, mistä miehiäkään ei syytä.

 

Helmet 2021 -lukuhaaste saa kuitin kohtiin:

2. Kirjan on kirjoittanut opettaja

45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija

 

Elena Ferrante: De vuxnas lögnaktiga liv

 Elena Ferrante: De vuxnas lögnaktiga liv

Nu har jag lyssnat färdigt min första ljudbok. Jessica Lindberg läste boken De vuxnas löngaktiga liv, som Johanna Hedenberg översatt. Att lyssna fungerar riktigt bra då man samtidigt sysslar med något annat. Jag brukar t.ex. handarbeta medan jag lyssnar. Att trampa på en träningscykel kunde också vara ett alternativ - nå, kanske nästa gång. 

Negativt med ljudböcker är att det inte går att bläddra tillbaka; att se vad någon sade tidigare eller vem någon person var. Visst går det att klicka framåt och bakåt, men inte på samma vis som med en verklig bok. Dessutom ser man inte hur långt det finns kvar till nästa kapitel. 

Så ljudböcker är ett bra tillägg, men kommer nog inte att ersätta tryckta böcker - åtminstone för mig. 

Elena Ferrantes De vuxnas lögnaktiga liv handlar om det som titeln anger. Den 12-åriga Giovanna upptäcker gång på gång att de vuxna är inget att lita på. Hon upptäcker svek, otrohet, lögner samtidigt som hon försöker handskas med sin uppväxt till kvinna.

Miljön är densamma som i Neapel-serien. Språket spelar en viktig roll, alltså skillnaden mellan napolitanskan och italienskan. 

Helmets läsutmaning får inga tillägg den här gången; ingenting passar.

Kari Hotakainen: Tarina

 Kari Hotakainen: Tarina. 2020. Siltala

 

Tästä tuli kirja, jonka luin vajaassa tunnissa. Toisin sanoen aloitin, selasin eteenpäin, luin pätkän, selasin taas, luin pätkän ja niin edelleen aina loppuun saakka. Eli "ei ollut mun juttu".

Tarina on eräänlainen satiirinen dystopia. Kertoo kuvitteellisesta tulevaisuudesta, jossa maaseutu on muutettu virkistysalueeksi ja ihmiset asuvat Kaupungissa. Ammatit ovat muuttuneet tai kadonneet, eikä asuntoja riitä kaikille. Vähistä asunnoista käydään raakaa kisaa; se joka kirjoittaa parhaan tarinan, saa asunnon.

En muutenkaan ole mieltynyt kuvitteellisiin tulevaisuustarinoihin, joten tämä ei oikein iskenyt. Kuittaan nyt kuitenkin luetuksi.

Sopiva Helmet-lukuhaasteen kohta on:

 

8. Kirja, jossa maailma on muutoksessa

Anne B. Ragde: Berliininpoppelit

Anne B. Ragde: Berliininpoppelit. 2010
Alkuteos: Berlinerpoplene. 2004
Suomentanut Tarja Teva

Berliininpoppelit aloittaa samannimisen, viisiosaisen kirjasarjan ja norjalaisen Neshovin perheen tarinan. Lähtöasetelma on erinäisistä muista viimeaikaisista kirjoista tuttu; perheen aikuiset lapset kokoontuvat lapsuudenkotiinsa, kun jompikumpi vanhemmista kuolee. Yksi lapsista Tor, on jäänyt hoitamaan kotitilaa, jossa nykyisin toimii sikala. Veli Margido on poikamies, asuu lähistöllä Trondheimissa ja on hautausurakoitsija. Nuorin veli Erlend elää miessuhteessa Kööpenhaminassa. Hän on tehnyt suurimman pesäeron kotiinsa, veljiinsä ja vanhempiinsa; homoseksuaalisuus ei ole ollut kotona hyväksyttävää. Lisäksi on vielä Torin aikuinen tytär Torunn, joka ei ole koskaan nähnyt nyt kuolevaa isoäitiään ja oman isänsäkin vain kerran aikaisemmin. 

Tähän herkulliseen asetelmaan Anne B. Ragde on rakentanut hauskan ja koskettavan tarinan, joka väliin on vakava ja riipaiseva, väliin hersyvän hauska. 

Mietin pitkään lähdenkö tähän viiden kirjan kyytiin mukaan, mutta pakkohan se on. Kun on tämän ensimmäisen lukenut, on pakko saada tietää, mitä sitten tapahtui. Kirjaan tähän nyt itsellenikin muistutukseni, missä järjestyksessä nämä kannattaa lukea. Muut osat luen ruotsinkielisinä; ehkä autenttisuus paranee, vaikka ei Tarja Tevan käännöksessä mitään vikaa ole ollenkaan. Oikein on hyvää ja kaunista suomenkieltä.

Helmet-lukuhaaste saa merkinnät:

14. Kirja on osa kirjasarjaa (sekä viiden kirjan kokonaisuutena, että Tammen pokkarit -sarjan osana)
18. Kirja kertoo sateenkaariperheestä

29. Kirjan henkilön elämä muuttuu
37. Kirjan henkilön työ on tärkeä tarinassa
45. Kirjan on kirjoittanut pohjoismainen kirjailija (Anne B Ragde on norjalainen)

Sarjan osat:

1. Berliininpoppelit - Berlinerpopplarna
2. Erakkoravut - Eremitkräftorna
3. Vihreät niityt - Vila på gröna ängar
4. Perintötila - Det finns alltid förlåtelse
5. Elämänrakentajat - Det är min tur nu

6. Talon tytär - Dottern

 

Eero Huovinen: Äitiä ikävä

 Eero Huovinen: Äitiä ikävä. 2020. WSOY. 

Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen oli 9-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Isä uppoutui töihinsä ja käpertyi omaan ikäväänsä. Äidistä ei puhuttu, vaikka haudalla käytiinkin. Isä avioitui myöhemmin uudelleen ja kuoli 40 vuotta Eeron ja kahden nuoremman veljen äidin jälkeen. Eero ikävöi äitiä koko ikänsä tietämättä oikein mitä ikävöi, kun muistot vuosien saatossa haalistuivat. Vasta isän kuoleman jälkeen löytyivät äidin päiväkirjat ja runsas kirjeenvaihto isän ja äidin välillä. Siitä syntyi tämä kirja.   

Melko pitkä oli kirjaston jono tähän kirjaan, mutta tulihan se sieltä viimein. Kirja kiinnosti minua, koska olin itsekin 9-vuotias, kun minun äitini kuoli. Löysin paljon samanlaisia ajatuksia, kuin mitä itsellä on ollut esimerkiksi Helsingin kaduista, joita pitkin tietää kyseisen henkilön kävelleen. Piispa Huovinen on onnekas, kun sai jälkikäteen tutustua äitiinsä kirjeiden ja päiväkirjojen kautta. 

Helmet lukuhaaste 2021 saa ensimmäisen merkinnän:

4. Joku kertoo kirjassa omista muistoistaan

15. Kirjassa on jotain samaa kuin omassa elämässäni

47.-48. Kaksi kirjaa, jotka kertovat samasta aiheesta