Emmi Maaranen: Vedenmorsian. 2025. Avain. 335 sivua.
Kirjan päähenkilö, Elsa muuttaa Helsinkiin 1920-luvun alkupuolella. Kansalaissota on takana ja ilmassa on uuden tuntua. Elsa saa paikan yksinasuvan isännän taloudessa. Isäntä keräilee hyönteisiä ja hoitaa viherkasveja. Samassa taloudessa palvelevat myös toinen uusi palvelijatar Aada ja talouden iäkkäämpi emäntä. Työtä on paljon ja vapaa-aikaa vähän. Elsa ja Aada ystävystyvät ja käyvät elävissä kuvissa ja ravintolassakin. Aada on ríehakas ja rohkea ja haaveilee Amerikkaan muuttamisesta.
Elsan ja Aadan välit kuitenkin viilenevät, eikä Elsa tiedä miksi ja hän sureekin menetettyä sielunsiskoa. Talon isäntä jää etäiseksi, mutta hänen luonaan silloin tällöin majaileva, merillä oleva serkkunsa Valter tulee sitäkin läheisemmäksi.
Elsa haluaa elämältään muutakin kuin piikomista. Valter hankkiin hänelle kirjoituskoneen, jolla Elsa opettelee kirjoittamaan ja pääseekin lopulta toimistotöihin ja vuokraa itselleen asunnon.
Kirjassa on koko ajan mukana toinen taso; vedenmorsiamen taso. Raskaana oleva nainen kuristetaan ja pudotetaan painojen kanssa merenpohjaan. Sieltä nainen tarkkailee veden elämää ja pohtii elämäänsä.
Tähän mennessä paras tänä vuonna lukemani kirja.
Helmet-lukuhaaste:
41. Kirjan kansi tai nimi on mielestäsi kaunis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti