Ali on harki. Harkit ovat Alin tavoin Ranskan armeijassa palvelleita algerialaisia ja heidän jälkeläisiään. Algeriassa heitä pidetään pettureina, koirina, luopioina ja kaikin tavoin halveksittavina henkilöinä. Algerian itsenäistyttyä 1962 heidän henkensä on vaarassa ja ainoa vaihtoehto on lähteä maanpakoon. Ranskan valtio auttaa kyllä pakolaiset maahan, mutta elämä piikkilankojen ympäröimällä pakolaisleirillä ja myöhemmin ahtaissa oloissa on rankkaa monilapsiselle perheelle.
Esikoinen Hamid oppii kielen vanhempiaan paremmin. Hän häpeää perhettään, heidän alisteista asemaansa ja huonoa kielitaitoaan. Hamid pääsee ylioppilaaksi, katkaisee siteet perheeseensä, asettuu Pariisiin ja menee naimisiin ranskalaisen naisen kanssa. Hänestä tulee keskiluokkainen virkamies, joka haluaa unohtaa Algerian, äidinkielensä ja isiensä uskontonsa. Perheeseen syntyy neljä tytärtä, joista Naϊma on Alice Zeniterin alter ego.
Algerialaisten asenteet harkeja kohtaan ja vihan ja halveksunnan pitkäaikaisuutta kuvaa presidentti Abdelaziz Bouteflikan sanoma 14.6.2000, eli neljä vuosikymmentä itsenäistymisen jälkeen:
Minun on sanottava, että vielä ei olla siinä tilanteessa, että harkien vierailut olisivat mahdollisia. Se on aivan sama kuin vastarintaliikkeessä taistellutta ranskalaista pyydettäisiin kättelemään yhteistoimintamiestä.
Helmet-lukuhaaste:
50. Kirjaa on suositellut kirjaston työntekijä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti