Pajtim Statovci: Bolla

Pajtim Statovci: Bolla, 2019

Bolla on Pajtim Statovcin (s. 1990) kolmas menestysteos. Hänen aiemmat Kissani Jugoslavia ja Tiranan sydän ovat saaneet paljon huomiota ja palkintoja. Käännösoikeuksia on myyty yli 15 kielialueelle. Itse olen lukenut tuon ensimmäisen eli Kissani Jugoslavian.

Tavallaan pidin tästä teoksesta enemmän, koska tarina on realistisempi. Kissani Jugoslavia on täynnä symboleja ja tarkoitusta saa hakea niiden takaa. Tosin myös Bollassa mainitaan käärme muutamassakin kohdassa ja kannessa on käärmeen kuva. Varmaan tätäkin realistista tarinaa voi halutessaan lukea symbolisena.

Harvoin on niin, että kirjan päähenkilö ei ole lukijalle sympaattinen. Nyt koin päähenkilö Arsimin kovin itsekäänä ja raukkamaisena, vaikkakin hänen olosuhteensa ja niiden vaihtelu olivatkin vaikeita ja traumaattisia.

Teemoina tässä ovat Kosovo sodan kynnyksellä, albaanien asema, miesten välinen rakkaus ja sen salassapitäminen, onneton avioliitto, pakolaisuus ja kodittomuus.

Kaunista suomen kieltä ei voi muuta kuin ihailla, kun vielä ottaa huomioon, että se ei ole ollut kirjailijan äidinkieli.

Helmet 2020 -lukuhaate täydentyy:

10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa

Enni Mustonen: Pukija

Enni Mustonen: Pukija, 2020

Pukija on kahdeksas osa Enni Mustosen "Syrjästakatsojan tarinoita" -sarjaa ja olen lukenut ne kaikki.

Kiehtovinta näissä kaikissa on ajankuvaus. Henkilöiden tarinan lomaan on sijoitettu eri aikojen tunnettuja tapahtumia ja henkilöitä: Sakari Topelius, Jean Sibelius, Albert Edelfelt, Ville Vallgren, Eino Leino, Akseli Gallen-Kallela, Armi Ratia, Tabe Slioor, Armi Kuusela. Sota-ajat ovat luonnollisesti mukana ja näkökulma on enimmäkseen naisen. Arvostan Enni Mustosen tutkimustyötä; on ollut mielenkiintoista lukea esimerkiksi miten kotitaloutta on hoidetettu eri aikoina; miten kerrostaloissa elettiin aikana, jolloin vedet kannettiin ulos ja sisään.

Sarja jatkuu vielä, saa nähdä kuinka kauan, mutta pakkohan ne on lukea, kun on kerran aloittanut. Itseäni, myös Helsingin Kruununhaassa asuneena, viehättivät etenkin Lapsenpiika ja Emännöitsijä -kirjat, joiden tapahtumat sijoittuvat lähelle omia entisiä kotikulmiani.

Emännöitsijä innosti lukemaan lisää Albert Edelfeltistä ja hänen naisistaan. Luin Anna Kortelaisen kirjan Virginie ja seuraavaksi ohjelmassa on Nainen parvekkeella (Eppu Nuotio ja Pirkko Soininen). Kirjavinkin nappasin osoitteesta: https://kirsinbookclub.com/kirjat/nainen-parvekkeella/.

Tarina alkaa Paimentyttö -kirjassa, jossa Ida Eriksson on lapsi ja nuori tyttö Sakari Topeliuksen taloudessa. Kirja kattaa vuodet 1892 - 1898. 

Lapsenpiika tarina kattaa vuodet 1898 - 1900, jolloin Ida on Sibeliuksen perheen lapsenpiikana.

Emännöitsijässä Ida siirtyy Sibeliukselta Albert Edelfeltin taloudenhoitajaksi ja tulee raskaaksi. Tarina kattaa vuodet 1900 - 1905.

Ruokarouvassa Ida palaa Ruotsissa vietettyjen vuosien jälkeen Suomeen pienen tyttärensä Kirstin kanssa. Hän perustaa Albergaan (Leppävaara) täysihoitolan. Eletään vuosia 1914 - 1918. Ida avioituu ja saa kaksospojat.

Ruokarouvan tytär -kirjassa päähenkilöksi tulee Idan aikuinen tytär Kirsti. Eletään Tulenkantajien aikaa. Kirsti opiskelee ja matkustaa Pariisiin ja haluaa perustaa muotiliikkeen. Vuodet ovat 1924 - 1927.

Taiteilijan vaimon tapahtumat siirtyvät Pariisiista Suomeen mm. kieltolain aikaan 1919 - 1932. Kirsti avioituu Karjalan evakko Iivo Borissaisen kanssa, josta Ville Vallgren kouluttaa kuvanveistäjän.

Sotaleski kertoo toisen maailmansodan ajoista. Ida-mummo elää edelleen huvilassaan Leppävaarassa. Kirsti jatkaa muotiliikeensä pitämistä Helsingin Bulevardilla. Kirstillä on Viena-tytär ja Iivo on vapaaehtoisena linnoitustöissä Karjalassa.

Pukija kattaa vuodet 1949 - 1953 ja nyt on päähenkilönä Idan tyttärentytär Viena. Ida on jo 70-vuotias mumma ja avioitunut viimeisen täysihoitolan asukinsa maisteri Tikkasen kanssa. Kirsti ompelee ja opettaa käsitöitä. Viena löytää tiensä Suomi Filmin näytteliöiden pukijaksi. Tämäkin tapahtuu Helsingin Kruununhaassa, Liisankadulla ja Viena asuu hetken samassa asunnossa, jossa Ida aikoinaan. Siitä tie jatkuu rapakon taakse amerikkalaisen filmiteollisuuden palvelukseen.

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy:
11. Vaihtoehtohistoria
15. Fiktiivinen kertomus, jossa on mukana todellinen henkilö

39. Kirjassa lennetään

41. Kirjassa laitetaan ruokaa ja leivotaan

42. Kirjassa on isovanhempia
49. Vuonna 2020 julkaistu kirja

Nele Neuhaus: Snövit ska dö

Nele Neuhaus: Snövit ska dö, 2016
Originalets titel: Schneewittchen muss sterben, 2010
Översättning: Christine Bredenkamp

Tyska deckare är som svenska deckare - man kan lita på dem.

(Cornelia) "Nele" Neuhaus (f. 1967) är en storsäljare i Tyskland och hennes böcker kommer ut i 25 länder. Förutom deckare skriver hon romaner och hästböcker för ungdomar. Deckarna har även filmats.

Kriminalpoliserna Pia Kirchhoff och Oliver von Bodenstein är i huvudrollerna i dessa deckare. Förutom själva händelsen behandlas också Pias och Olivers privata liv. I denna Snövit ska dö behandlas Olivers äktenskapliga problem.

Bokfrossa skriver: "Det här är den första boken av Nele Neuhaus som getts ut på svenska men jag hoppas att det inte blir den sista. Snövit ska dö är en oväntad pärla som jag varmt rekommenderar till alla som söker något spännande och medryckande att läsa."

En välskriven bok med en intressant intrig.

Helmet 2020-läsutmaning får följande tillägg:

7. I boken bryter någon mot lagen
24. En bok av en författare som skrivit fler än 20 böcker
30. I boken blir en människa räddad

- - - - - - - - - - -

Nele Neuhaus: Snövit ska dö, 2016
Alkuteos: Schneewittchen muss sterben, 2010
Käännös: Christine Bredenkamp

Ilmestynyt suomeksi: Lumikin on kuoltava, 2016
Käännös: Veera Kaski

(Cornelia) "Nele" Neuhaus (s. 1967) on menestynyt saksalainen kirjailija, jonka kirjoja on julkaistu 25 maassa. Nele Neuhaus kirjoittaa dekkarien lisäksi romaaneja ja hevoskirjoja nuorille. Dekkareita on myös filmattu.

Dekkareissa seikkailevat rikospoliisit Pia Kirchhoff ja Oliver von Bodenstein. Varsinaisen rikostarinan lisäksi puidaan poliisien yksityiselämää. Tässä nimenomaisessa Snövit ska dö käsitellään Oliverin avioliiton ongelmia.

Varsin kelpo dekkari ja mukaansatempaava tarina.

Helmet 2020-lukuhaaste täydentyy:
7. Kirjassa rikotaan lakia
24. Kirja kirjailijalta, joka on kirjoittanut yli 20 kirjaa
30. Kirjassa pelastetaan ihminen

Henrik Tikkanen: Brändövägen 8 & Bävervägen 11

Henrik Tikkanen: Brändövägen 8 Brändö Tel. 35
Henrik Tikkanen: Bäverbägen 11, Hertonäs

Dessa två små böcker fanns i bibliotekets gratishylla. Henrik Tikkanen har skrivit fem s.k. adressböcker, men dessa två är de första. Brändövägen 8 berättar om hans barndom och krigstiden och i Bävervägen är han redan vuxen och i slutet träffar han sin blivande andra fru Märta.

Henrik Tikkanen härstammar från en kultursläkt, han hade ingen konstnärlig utbildning men var en begåvad illustratör och författare; också känd för sina aforismer. Adressböckerna hör till bekännelselitteratur och enligt wikipedia har han i dessa gjort sig upp med den finlandssvenska borgerliga överklassen. Det vimlar med kända namn i bägge böckerna; författare, politiker, konstnärer. Mycket resande, supande och sexuella försök och erfarenheter.

Jag vill minnas att jag läst dessa böcker någon gång för länge sen. Nu läste jag mera kursoriskt. Böckerna ger en tidsbild om Finland och den kulturella och politiska atmosfären från 1920-talet framåt. Någon tidigare läsare har med blyerts märkt vissa satser och delar av texten. Det var intressant att märka dessa.

Helmets läsutmaning 2020 får tillägg i:
47-48 Två böcker med mycket liknande namn.

- - - - - - - 

Nämä kaksi pientä kirjaa löytyivät kirjaston ilmaishyllystä. Muistaakseni olen lukenut nämä joskus kauan sitten. Henrik Tikkanen on kirjoittanut viisi ns. osoitekirjaa ja nämä kaksi ovat niistä kaksi ensimmäistä. Sarja kokonaisuudessaan kattaa ajan 1920-1970. Brändövägen kertoo lapsuudesta ja sota-ajasta ja seuraava Bävervägen-kirjassa Henrik on jo aikuinen ja kirjan lopussa hän tapaa toisen vaimonsa Märtan ja kuvaa rakastumistaan tähän.

Henrik Tikkanen on merkittävän kulttuuriperheen kasvatti. Kulosaari, jossa hän kasvoi, oli suomenruotsalaisen yläluokan lintukoto ja tästä eliitistä Henrik näissä tunnustusteoksissaan pyristelee eroon. Pienoisromaaneissa vilisee tunnettuja nimiä; kirjailijoita, poliitikkoja ja taiteilijoita. Paljon reissataan, ryypätään ja harrastetaan seksiä.

Nämä pienoisromaanit antavat hyvän kuvan ajan kultuurisesta ja poliittisesta ilmapiiristä. Joku aiempi lukija on tehnyt lyijykynämerkintöjä avainkohtiin; niitäkin oli mukava huomata.

Helmet lukuhaaste 2020 täydentyy kohtiin:
47-48. Kaksi kirjaa, joilla on hyvin samankaltaiset nimet

Michelle Obama: Minun tarinani

Michelle Obama: Minun tarinani, 2020
Alkuteos: Becoming, 2018
Käännös: Ilkka Rekiaro

Vanhin lapsenlapseni (12v) yllätti ostamalla minulle syntymäpäivälahjaksi Michelle Obaman Minun tarinani, vielä moneen kertaan tähdentäen, että oli ostanut kirjan omalla rahallaan. Taisi aika lailla vahingossa osua hyvä valinta kirjaan, jonka olin ajatellutkin lukevani.

Michelle kertoo koko tarinansa alkaen lapsuudesta ahtaassa asunnossa Chicagon South Sidessa, läpi koulu- ja opiskeluajat juristiksi valmistumiseensa saakka. Sitä seuraa työskentely aluksi asianajotoimistoissa, mutta sittemmin voittoa tuottamattomissa projekteissa ja julkishallinnon tehtävissä. Kirja päättyy Barack Obaman toisen presidenttikauden loppuun ja Obamat muuttavat pois Valkoisesta talosta. Lapsuudenkodissaaan Michellellä on ollut rakastavat ja viisaat vanhemmat, veli ja suuri, äänekäs suku. Lapsuus on ollut onnellinen, vaikka taloudellisesti tiukka. Vanhemmat ovat säästäneet taatakseen kummallekin lapselleen hyvän koulutuksen.

Michelle kertoo paljon työstään ja erilaisista projekteista, joita hän on vetänyt jo ennen presidenttiyttä, mutta myös First Lady -aikanaan. Hänen pyrkimystensä keskeisenä vaikuttimena on ollut saada nuoret uskomaan itseensä. Hän on pyrkinyt luomaan paremmat koulutusmahdollisuudet myös heikompiosaisille ja ehkäisemään slummiutumista. Yksi tärkeä pyrkimys on ollut saada nuoret liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin m.m. lisäämällä kasviksia kouluruokaan.

Paljon on myös asiaa afroamerikkalaisista eri näkökulmista katsellen. Järkyttävintä oli lukea, että slummialueilla lasten on kouluun mennessään turvallisinta kävellä autojen keskellä, jotta ei sattumalta osuisi kohdalle, kun joku ampuu jalkakäytävällä.

Lukiessa pistää vielä tavallista enemmän vihaksi nykyisen (2020) presidentti Donald Trumpin presidenttiys. Hän halveksii naisia, vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja (tämän opin kirjasta) myös amerikkalaisia sotaveteraaneja!! Yksi muistamistani Trumpin ensitöistä oli kasvisruokapäivän poistaminen kouluista, koska: "kasvisruoka on pahaa". Toivon sydämestäni, että amerikkalaiset löytävät itsestään järjen äänen, eivätkä äänestä tätä presidenttiä enää toiselle kaudelle.

Teksti on sulavaa ja helposti luettavaa ja Ilkka Rekiaron käännös on sujuvaa suomen kieltä.

Helmet 2020 lukuhaaste täydentyy nyt kohtaan 21. Pidän kirjan ensimmäisestä lauseesta.
Taas tulkitsen vähän vapaasti, eli kaksi ensimmäistä lausetta ovat:
"Lapsena en toivonut suuria. Halusin koiran."


 

Per Petterson: En suostu

Per Petterson: En suostu. Otava. 2014
Alkuteos: Jeg nekter
Käännös: Katriina Huttunen

Blogiteksteistä bongasin kyseisen kirjailijan toisen teoksen Hevosvarkaat (Ut og stæle hester).
Kirjastosta löysin sitten tällaisen En suostu -teoksen samalta kirjailijalta. Helmet-haulla ilmeni, että Per Pettersonin kirjoja on muitakin suomennoksia, mutta yllättävän vähän ruotsinkielisinä. Tuo edellä mainittu on olemassa ruotsiksi, nimellä Ut och stjäla hästar, ja siihen haluan kyllä vielä tutustua.

En suostu on kovin surullinen tarina perheestä, jonka isä on väkivaltainen juoppo. Se on tarina perheestä, josta äiti on lähtenyt, eikä kukaan tiedä minne. Se kertoo perheen lasten keskinäisistä suhteista. Päähenkilönä on perheen poika Tommy. Toinen päähenkilö on Tommyn paras ystävä Jim, jonka mieli järkkyy. Perheen tytär Siri on kolmas päähenkilö ja perheessä on myös pienet kaksoset, mutta heistä ei kerrota kovinkaan paljoa. Perheen isäkin jättää lopulta lapset ja heidät sijoitetaan eri perheisiin; kaksoset kuitenkin yhdessä. Ei mitään ruusuillatanssimista siis.

Per Petterson (s. 1952) on Kaakkois-Norjassa, pienellä maatilalla asuva kirjailija. Hän julkaisee harvakseltaan, mutta teokset ovat saaneet kirjallisuuspalkintoja ja ovat yltäneet merkittäviin ehdokkuuksiin.

Helmet lukuhaaste 2020 täydentyy tältä osin:

7. Kirjassa rikotaan lakia

Vähän kaukaa haettu, mutta alaikäisten lasten yksin tai keskenään jättäminen on heitteillejättöä, mikä on lainvastaista

James Joyce: Dubliners

James Joyce: Dubliners

James Joycen Dubliners on roikkunut must-listalla jo pitkään. Nyt se ilmaantui Litteraturcirkelin lukulistalle ja kun vielä löysin teoksen englanninkielisenä kirpputorilta, niin pakkohan siihen oli tarttua.

Kyseessä on James Joycen (1882-1941) novellikokoelma, joka on valmistunut vuonna 1907, mutta julkaistiin vuonna 1914. Kirjan 15 novellissa kuvataan tavallisia kaupunkilaisia 1900-luvun alun Dublinissa. Jokainen novelli on oma tarinansa. Wikipedian mukaan kirjassa esiintyvät paikannimet ovat kaikki todellisia ja Joycea esittävä patsas sijaitsee kirjassa mainitun O'Connel Street kadun varrella. Joitain novellien henkilöistä Joyce on kierrättänyt muissa kirjoissaan, kuten Odysseuksessa (Ulysses, 1921).

Monessa novellissa on katolisuus läsnä, myös kerrotaan nuoresta rakkaudesta, romansseista ja nuorten muistakin seikkailuista. Joycen henkilöt ovat rujoja, heikkoja, turhamaisia. Kovin suorasukaista siis; mitään ei kaunistella.

Novellit ovat epätavallisia siinä mielessä, että sekä selkeä käännekohta että loppuratkaisu jää puuttumaan ja sitä jää odottamaan. Henkilöt ovat kuitenkin vangitsevia ja melkein kiukuttaa, kun Joyce ei kerro mitä sitten tapahtui. Kuvaukset ovat kuitenkin eläviä ja henkilöt on helppo kuvitella mielessään.

Dubliners on suomennettu kahteen kertaan: Pentti Saarikoski vuonna 1965 ja Heikki Salojärvi vuonna 2012. Suomennosten eroavaisuuksista on kirjoitettu paljon. Ehkäpä nappaan tämän vielä kirjastosta jompanakumpana käännöksenä - tai vaikka molempina.

Helmet 2020 -lukuhaaste täydentyy seuraavasti:
1. Kirja on vanhempi kuin sinä
10. Kirja sijoittuu maahan, jossa on vähemmän asukkaita kuin Suomessa